Alajärveläinen Sakari Joensuu on saanut vastaanottaa Herastuomarin arvonimen tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta lautamiehenä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
– Arvonimen saaminen tuntui palkitsevalta, vaikkei se lautamiestyöskentelyyn tuo suuria muutoksia. Edelleenkin istuntoihin menen odottavin ja ihmettelevin mielin, Joensuu toteaa.
Joensuu on toiminut lautamiehenä, eli maallikkotuomarina, noin 13 vuotta.
– Toimin vuosituhannen vaihteessa luottamushenkilönä Alajärven kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa ja sivistyslautakunnassa. Jätin aktiivisen kunnallispolitiikan 2004.
– Vuoden 2008 vaalien jälkeen lautamiehen toinen paikka tuli täytettäväksi perussuomalaisille. Raimo Vistbacka kysyi tuolloin, kun heillä ei ole ollut sillä hetkellä sopivaa henkilöä, olisinko innostunut tehtävää hoitamaan, Joensuu muistelee.
– Lupauduin, ja nyt minut on valittu lautamieheksi jo neljännelle valtuustokauden mittaiselle rupeamalle.
Lautamiehet valitaan kunnallisvaltuustoissa, mutta tehtävä ei ole kunnallinen, vaan valtion.
Lautamiehen työ ei ole muuttunut paljon kuluneina vuosina. – Suurin muutos on se, että valtaosa asioista on siirtynyt ammattituomarin ratkaistavaksi kansliatuomioina.
Lautamies kutsutaan istuntoon, jossa on käsittelyssä rikos- tai riita-asia. Hän osallistuu tarvittaessa myös maaoikeuden istuntoihin. Uran alussa annetaan tuomarinvala ja sen velvoittamana toimitaan.
– Nykyisin kaksi lautamiestä ja ammattituomari istuvat juttuja, joista voi saada maksimissaan yli kaksi vuotta ehdollista tai ehdotonta vankeutta.
Lautamiehellä on yksi ääni, kuten ammattituomarillakin. Näinpä jos kaksi lautamiestä on eri mieltä kuin tuomari, tulee päätökseksi lautamiesten esitys.
Rattijuopumusten sijasta rikosjuttuja
Rattijuopumusasioiden siirryttyä ammattituomarin päätettäväksi, väheni lautamiesten käsittelemien juttujen määrät oleellisesti.
Muissa jutuissa ei Joensuun lautamiesuran aikana ole tapahtunut suurempia muutoksia. – Edelleen istutaan väkivalta-, seksuaali-, talousrikoksiin ja riita-asioihin liittyviä juttuja. Näiden määrä on vuosien aikana kasvanut.
Käräjäsalista käsin huomaa, että syrjäytyminen on lisääntynyt. Yhä nuoremmat osallistuvat väkivaltarikoksiin. Niissä lähes poikkeuksetta on alkoholilla osuutta – samoin myös muilla päihteillä, kuten huumeilla.
Kaikkein ikävimpiä ja raskaimpia juttuja ovat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ja kaikki raiskausrikokset.
– Ne tuntuvat pahoilta käsitellä ja tuomioita olisi syytä koventaa. Myös perheväkivaltaan liittyvät jutut ovat murheellisia, koska niihin liittyy rikkinäistä elämää ja usein lapset kärsivät.
– Talousrikokset ovat monimutkaistuneet ja niiden selvittäminen syyttäjälle on monesti haastavaa. Sitä ne ovat myös istunnoissa. Oman ammattitaustani takia niistä on selvinnyt helpommalla.
Raskas tehtävä kuitenkin myös antaa. – Parasta on nähdä läheltä, mitä yhteiskunnassa ja sen laidoilla tapahtuu. Istunnossa oppii oikeusjärjestelmän kiemuroita. Saa nähdä osaavia ja sitoutuneita juristeja ja asianajajia työssään, käräjäoikeuden tuomareita, syyttäjiä ja puolustusasianajajia.
– Pahimpia asioita ovat kaikenlaiset seksuaali- ja kotiväkivaltarikokset. Erityisesti lapsiin kohdistuessaan, niitä ei voi ymmärtää. Lautamies kuitenkin noudattaa lakia. Omat tunteet jätetään syrjään ja järki käyttöön.
– Suomi on oikeusvaltio ja kaikille pitää turvata puolueeton oikeudenkäynti. Myös rikollisilla pitää olla oikeus puolustautua ja käyttää asianajajia, jotka työskentelevät syytetyn puolella. Eihän lääkärikään jätä hoitamatta edes murhaajan saamia vammoja, vaan hoitaa ne ammattietiikkansa mukaisesti.
Rehellisyyttä ja suvaitsevaisuutta
Joensuu uskoo, että useimmista tavallisista kansalaisista olisi hyviksi lautamiehiksi. Lautamiehillä on ruohonjuuritason tuntemusta ja he osaavat tehdä hyviä kysymyksiä käräjätuomarille.
– Tehtävään tarvitaan kiinnostusta. Monet luopuvat tehtävästä oltuaan yhden kauden. Lautamieheltä vaaditaan rehellisyyttä ja suvaitsevaisuutta. On sitten köyhä tai rikas, musta tai valkoinen, jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet oikeudessa.
– Päätösneuvottelussa puheenjohtaja selvittää tilannetta, kerrataan pohjatiedot ja lainkohdat. Näillä perusteilla annetaan lakiin perustuva tuomio.
Joensuu itse on jaksanut tehtävässä näin kauan, koska se on mielenkiintoinen ja moninainen. Tehtävän kautta Joensuulle on muodostunut huoli lasten ja nuorten syrjäytymisestä.
– Olen pohtinut, että varhainen tuki perheille on äärimmäisen tärkeää. Murehduttaa, miten kodeissa on rikkinäisyyttä ja näiden kotien nuorilla on suuri riski ajautua väärille raiteille.
– Myös aivan tavallisista kodeista eksyy paljon nuoria rikollisille teille. Olisi tärkeää, että yhteiskunta satsaisi lapsiin ja nuoriin, perheisiin, varhaiskasvatukseen ja koulun alaluokille.
– On huolehdittava, ettei kukaan tipu kyydistä. On hälyttävää, jos on jo iso joukko erityisesti poikia, jotka eivät osaa lukea tai ymmärrä lukemaansa. Elämisen perusta voi pettää jo lapsuudessa. Varhainen puuttuminen olisi tärkeää.
Jokin aika sitten eduskunnan tekemässä muutoksessa voimavaroja suunnattiin oppivelvollisuusasioissa yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille.
– Onko uudistuksen vaikuttavuus paras? Olisiko järkevämpää satsata voimavaroja alkuvuosiin, eikä siihen vaiheeseen, kun paljon on jo menetetty. Jos perusta on jo lapsesta asti kunnossa, on helpompi elää ja etsiä omaa polkua.
1990-luvun laman jäljet näkyvät edelleen. – 25-30 vuotiaissa on monia, joiden pahoinvointi on alkanut silloin ja heitä on käräjäsalissa liian usein. Ikäluokassa on pahoinvointia ja päihteiden väärinkäyttöä.
– Samoin sitä on paljon nykyhetken nuorissa. Näihin asioihin pitäisi valittujen hyvinvointialueiden valmistelijoiden ja valittujen perehtyä ja satsata. Kynnystä hoitoon pääsyyn pitää madaltaa. Ja hoitoon pääsyn tulee olla nopeaa.
Iloa Joensuu on kokenut siitä, että ensimmäistä kertaa käräjille joutuneiden tuomioissa huomioidaan ensikertalaisuus. – Tälläkin keinoin voi tuomittu nuori herätä ja säikähtää. Olisi tärkeää, että näiden nuorten puolustusasianajajat painottaisivat vastaantuloa ja kannustaisivat normaaliin elämään.
Tuula Jokiaho
