Lehtimäen kappeliseurakunnan pieni ja tunnelmallinen kirkko tulee tänä vuonna 222 vuoden ikään.
Kirkko on vuosisatojen saatossa tarjonnut Lehtimäen alueen seurakuntalaiselle tutun ja kotoisan kohtaamispaikan, johon voidaan tulla omana itsenä, juoda kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen ja rupatella rattoisasti.
Tätä lämmintä kotikirkon tunnelmaa halutaan siirtää myös tuleville sukupolville, ja niinpä juhlavuosi keskittyy paitsi kunnioittamaan mennyttä, myös kutsumaan kirkkoon kaiken ikäisiä seurakuntalaisia pienimpiäkään unohtamatta.
Rakennustaiteellisesti arvokas kirkko
Lehtimäen kirkko kuuluu maamme kauneimpien ja rakennustaiteellisesti arvokkaimpien puukirkkojen joukkoon. Se on Jacob Rijfin suunnittelema ja tyyliltään tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko.
Kirkon keskimmäiset osat on rakennettu vuonna 1800, mutta muilta osin rakentaminen venyi. Jumalanpalveluksia pidettiin silti puolitekoisessa kirkossa, ensimmäisen kerran 22.6.1800.
Alttarirakennelma valmistui 1840. Kuvioista päätellen se on Jaakko Kuorikosken suunnittelema ja Aabraham Hernesmaan rakentama. Ensimmäinen alttaritaulukin on Hernesmaan tekemä.
Erillinen kellotapuli on rakennettu 1835 ja yhdistetty kirkkoon 1895. Tapulin kellot ovat vuosilta 1801 ja 1877.
Kirkon vihkiäisiä varten tehtiin anomus 1846. Lupaa ei saatu, koska kirkko oli ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Korjauksen jälkeen kirkko vihittiin käyttöön 19.12.1948. Seuraava kirkon vihkiäisjuhla oli niin ikään korjauksen jälkeen 1989.
Onni Ojan maalaama uusi alttaritaulu kirkkoon hankittiin 1933, mutta se vaihdettiin 1946 Kalle Isolehdon tekemään puiseen alttariveistokseen Ristiinnaulittu.
Tällä hetkellä kirkon kunto on varsin hyvä. Pieniä parannuksia tehdään tasaisesti ja viimeksi on saatu mm. vesipiste kirkon sisälle helpottamaan kirkkokahvien järjestelyjä.
Kirkon arkea ja juhlaa
Lehtimäen kappalainen Terho Kanervikkoaho kertoo, että paitsi rakennustaiteellisesti, myös hengeltään Lehtimäen kirkko on onnistunut. – Ennen koronaa joimme kerran kuukaudessa jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit keskiristillä. Kahvit tuotiin termospulloissa ja kahvia juodessa jutusteltiin yhdessä.
– Lehtimäen kirkossa on seurakuntalaisilla luonteva olla, paikka koetaan läheiseksi.
Kanervikkoaho kiittää erityisesti aktiivisten kirkonemäntien toimintaa, kuin myös Eläkeliiton paikallista yhdistystä, joka hoitaa kesäiset tiekirkko -päivystykset.
Jumalanpalvelukset järjestetään joka sunnuntai, tuplapyhinä toisena päivänä. Lisäksi on häitä, hautajaisia ja yhä enemmän ristiäisiä, sillä korona-aika on siirtänyt ristiäiset enenevässä määrin kirkkoon.
– Ristiäiset järjestetään muualla maailmassa kirkossa, meillä on ollut tämä erikoisuus järjestää ne kotona. Mielestäni ristiäisissä on eroa silloin kun ne järjestetään kirkossa. Kotona korostuu kodin ja perheen juhla, kun taas kirkossa painottuu lapsen liittäminen osaksi seurakuntaa.
Luonnollisesti molemmat puolet ovat ristiäisissä aina mukana, mutta ympäristö luo eroa sävyyn ja painotukseen.
Alun perin Lehtimäellä oli tarkoitus juhlia jo kirkon 220 vuotisjuhlaa, mutta korona sotki suunnitelmat.
– Ensin ajatus oli siirtää juhlaa vuodella, mutta sitten mietimme, että 222 vuotta olisi parempi kuin 221!
Juhlavuosi käynnistyy juuri, sillä Heikki Honkola on tehnyt mittavan työn kirkon historian eri vaiheiden selvittämiseksi ja hänen koostamansa historiikki julkaistaan verkossa.
Oman kylän konsertti on siirretty myöhemmälle kevääseen ja mikäli koronarajoitukset pysyvät alhaisina, se pyritään järjestämään live-konserttina. Muussa tapauksessa konsertti toteutetaan verkkoon.
Juhlaviikko käynnistyy 12.6. Majatalo-illalla kirkossa. Se päättyy 19.6. juhlajumalanpalvelukseen ja sen jälkeen järjestettävään ruokailuun mahdollisine juhlahetkineen ja muistamisineen. Viikon aikana tullaan toteuttamaan ohjelmaa eri ikäluokille suunnattuna. Luvassa on mm. varhaisnuorille Donkkis-tapahtuma ja historiikki kokoonnutaan katsomaan kirkkoon.
– Tavoite on tarjota jokaiselle ikäluokalle jotakin, sillä kyse on kaikkien kotikirkosta. Vaikka katsomme juhlaviikolla taaksepäin, niin suuntaamme katseet myös tulevaan. Haluamme, että lapset kasvavat tuntemaan Lehtimäen kirkon olevan myös heidän kotikirkkonsa.
Juhlavuotta suunnittelemassa on kappelineuvoston perustama työryhmä, johon on koottu väkeä eri ikäluokista ja aloilta. Vinkkejä ja toiveita voivat antaa kaikki muutkin, mutta järjestäminen on kiinni myös seurakunnan juhlajärjestelyille antamista määrärahoista.
Kirkon historiaa tuodaan juhlaviikolla näkyville muun muassa vanhojen kirkkovaatteiden ja esineistön esittelyllä, jotka ovat arvokas osa mennyttä aikaa.
Tulevana kesänä juhlavuosi näkyy myös tiekirkossa ja Kanervikkoaho muistuttaa, että tiekirkot on tarkoitettu myös paikallisille asukkaille, jotka voivat tulla tutustumaan kirkkoonsa paremmin, tai vain rukoilemaan ja hiljentymään.
Tuula Jokiaho
