Kraatterinjärven Saunatonttu -kirja julkaistiin lauantaina useamman koronan siirtämän yrityksen jälkeen.
Tämä filosofian tohtori, geologi Heikki Mäkipään syvällisellä geologisella asiantuntemuksella ja Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasaran kirjoittama kirja synnyttää tarinan siitä, miten maailman saunakulttuuri on lähtöisin Järviseudun ja Lappajärven seutuvilta ja kertoo hauskan tarinan saunatontoista, joita vilistää saunoissamme enemmän, kuin arvaammekaan!
Kirjan on kuvittanut Kata Martikainen.
Kirjan julkaisutilaisuudessa Alasara ja Mäkipää kertoivat niistä vaiheista, jotka johtivat kirjan syntyyn. Heitä haastatteli päätoimittaja Hannu Takala.
– Kirjan takana on pitkä prosessi, joka liittyy Lappajärven geopark -hankkeeseen. Tutustuin sitä kautta Heikki Mäkipäähän ja häntä kuunnellessani heräsi ajatus siitä, että alueemme geologista historiaa ja tarinaa ei tunneta riittävän hyvin, Alasara kertoo.
– Esimerkiksi ainutlaatuinen kärnäiitti -kivemme on hyvin esillä kirjassa, Alasara kertoo tästä fiktiivisestä kirjasta, jolla kuitenkin on vankka tosipohja.
Alasaran mukaan alueellamme on paljon parannettavaa markkinoinnissa ja viestinnässä, jotta meistä tiedettäisiin. – Siitä ajatus kirjasta, jossa on faktaa ja fiktiota sekaisin.
– Koko Suomessa on paljon hyviä tuotteita, joita ei ole osattu paketoida oikein. Tarinat ovat yksi tapa paketoida niitä. Koska sauna on nostettu Unescon maailmanperintölistalle, oli luontevaa tuoda saunakulttuuri osaksi alueemme tarinaa. Onhan koko saunakulttuuri saanut lähtönsä Kraatterijärven alueelta!
Heikki Mäkipää kertoo, että isossa roolissa kirjassa oleva kärnäiitti on syntynyt 78 miljoonaa vuotta sitten meteoriittitörmäyksessä täällä olevista kivilajeista. Meteoriitti toi kärnäiittiin mukanaan vierasta ainesta. Niitä aineita ei ole tavattu maan päällä, vaan ne ovat peräisin taivaallisista kivistä.
Kirjassa isossa roolissa ovat saunatontut, joita Alasaran mukaan on mahdollista nähdä, kun pitää silmänsä auki ja mielensä avoimena. – Tontun perusolemukseen kuuluu se, että ne ovat aika ujoja. Kun niitä kohdellaan hyvin, ne ovat mukavia, mutta varsin pienikokoisina ne helposti tallautuvat ihmisten jalkoihin. Hämärässä saunassa niitä voi olla vaikea nähdä.
– Koko maailman saunakulttuuri on alkanut Lappajärven Kyrönsaaresta, mistä löytyy suojeltuja saunakuoppia. Ne ovat historian elävä todiste siitä, että ensimmäiset löylyt on otettu siellä, Alasara vakuuttaa. – Kuoppiin on kasattu kärnäiittiä ja saunatontut ovat ottaneet ensimmäiset löylynsä siellä.
Saunatonttuja on nykyään monissa hyvämaineisissa saunoissa ja nyt julkaistussa kirjassa niiden elämää on avattu ensimmäisen kerran myös suurelle yleisölle!
– Saunatonttu tarjoaa isännälleen parhaat löylyt. Kun sitä kunnioitetaan, se kunnioittaa isäntäänsä.
Heikki Mäkipää kertoo, että Kyrönsaaren saunakuopat ovat peräisin jääkauden jälkeiseltä ajalta. – 20000 vuotta sitten oli jääkausi ja tällä paikalla oli 2-2,5 kilometriä jäätä. Jään reuna kulki jossain Pariisin kohdalla. Jääkausi ajoi saunatontut ja asukkaat kauas etelään, mutta jään alkaessa sulaa 11000-10000 vuotta sitten, saunatontut olivat ensimmäisten joukossa palaamassa alueelle takaisin.
– 9800 vuotta sitten Kyrönsaari oli jo vedenpinnan yläpuolella. Tuolloin ensimmäiset kivikautiset ihmiset ja saunatontut muuttivat sinne. Kyrönsaaressa on kivikautisia asuinsijoja ja viisi kuoppaa, jotka ovat toimineet joko varasto- tai saunakuoppina, todennäköisesti jälkimmäisinä.
– Tulevana kesänä muutama kuoppa avataan museoviraston luvalla ja etsitään todisteita kivikautisesta saunakulttuurista, Mäkipää kertoo.
Mäkipään mukaan kirjan tekeminen on ollut mielenkiintoinen matka. 50 vuotta sitten hän ryhtyi Helsingin yliopistolla työhön etsimään todisteita siitä, että Lappajärvi on meteoriitin aikaansaama kraatterijärvi. Tuolle pitkälle uralle sen jälkeen kirja on eräänlainen päätepiste, jossa kootut faktat ovat nyt eläviä fiktion muodossa.
Myös Alasara kertoo kirjahankkeen olleen työläs projekti, jota sen mielenkiintoisuus ajoi eteenpäin. – Toivottavasti saunatontun elämä lähtee elämään kirjan myötä eteenpäin ja todistaa saunakulttuurin alkaneen juuri kraatterijärven alueelta.
– Tämä on kaunista seutua ja kehitämme matkailua voimakkaasti. Toivottavasti kirja on yksi lisä täydentämässä tätä ketjua. Tarinan annetaan nyt elää ja kantaa.
Tuula Jokiaho
