Järviseudun alueella on varauduttu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita, joista osa on jo saapunut ja majoittunut omatoimisesti.
– Tarkkaa lukua järviseudulle tulleista turvapaikanhakijoista ei ole, koska osa heistä on majoittunut täällä asuvien ystävien tai sukulaisten luokse. Hehän saavat viisumivapaasti matkustaa 90 päivää. Tällä hetkellä ihmisiä tulee täysin satunnaisella aikataululla, kertoo Galina Sillanpää, Järviseudun alueen maahanmuuttokoordinaattori.
– Minulle tietoon tulleista suurin osa on naisia ja lapsia ja heitä on alueella noin kaksikymmentä. Osa heistä on järvipohjanmaan alueella opiskelevien sukulaisia.
– Ryhmien saapumisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Evijärvi on varautunut ottamaan vastaan ukrainalaisia tulijoita ja Lappajärvelle on todennäköisesti tulossa siellä aiemminkin olleita kausityöntekijöitä.
– Mitään varmaa tietoa ei kuitenkaan ole mistään, koska tilannehan on tällä hetkellä Ukrainassa se, että sieltä on hyvin vaikea päästä yhtään mihinkään, kertoo Galina.
Soinin kunnan hallintojohtaja Jari Salonen kertoo, että Soinissakin on varauduttu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, mutta tällä hetkellä tilanne on maltillinen.
– Ukrainalaisia turvapaikanhakijoita on alueelle tullut vain muutamia. He ovat tänne matkustaneet ja majoittuneet omaehtoisesti. Toivotamme kuitenkin alueelle saapuvat tervetulleeksi, vaikka pidemmäksikin aikaa. Soini on hyvä paikka asua. Vaikka ymmärrän kyllä, että kaipuu kotimaahan on tietysti kaikilla kova, sanoo Salonen.
Avustuksia kohdennetaan
Ihmiset ovat aktiivisesti tarjonneet apuaan ja moni on käynyt tavaroitaan läpi lahjoitustarkoituksessa.
– Minulle voi ilmoitella, mikäli kotoa löytyy lahjoitettavaa tavaraa. Tärkeää on antaa tietoa siitä, mitä on mahdollista lahjoittaa. Onko naisten/miesten/lasten vaatteita ja mitä kokoa. Ovatko vaatteet sisä- vai ulkovaatteita ja niin edespäin.
– On hyvin vaikea kerätä mitään etukäteen, kun ei ole välttämättä tietoa siitä, mitä tarvitaan. Minä sitten ohjaan avun perille. Minulle voi myös ilmoittaa, mikäli on mahdollista vaikkapa majoittaa alueelle saapuvia ukrainalaisia.
– Haluan ehdottomasti kiittää kaikkia avusta. Pysytään rauhallisena ja autetaan toinen toistamme, viestittää Galina alueen Järvi-Pohjanmaan alueen asukkaille.
Lea Vasalammella pitkä kokemus
Vimpeliläinen Lea Vasalampi on tehnyt avustustyötä Venäjälle ja muualle Baltian maihin jo yli 20 vuoden ajan.
Hän on myös ottanut vastaan tavaraa ja avustanut muutoinkin paikkakunnalla asuvia ukrainalaisia opiskelijoita ja tehnyt työtä myös opiskelijoiden perheenjäsenten turvaan saamiseksi tänne. Keskinäinen luottamus on mahdollistanut sen, että opiskelijoilla on ollut joku, johon turvautua henkilökohtaisissakin huolissa.
– Monet itkut ollaan itketty yhdessä heidän kanssaan Ukrainan tilanteen edessä. Olen onnellinen siitä, että olen voinut olla mukana esimerkiksi Vladikin perheenjäsenten yhteen saattamisessa.
– On ollut ihana nähdä, että vimpeliläiset ovat olleet valmiita auttamaan! Minulle on soitettu ja kysytty kuinka voisi auttaa, on tuotu astioita ja vaatetta ja osa on jopa tarjonnut kotiaan tilapäismajoitukseen, kertoo Vasalampi.
Vasalampea on pyydetty mukaan matkalle Varsovaan, josta on tarkoitus tuoda lisää Ukranalaisia turvapaikanhakijoita Suomeen ja mahdollisesti myös tälle alueelle.
– Olen lupautunut lähtemään, jos he kokevat, että minusta ja kontakteistani tai jostain erityisosaamisestani voisi olla enemmän hyötyä kuin haittaa. Matka on varmasti raskas, mutta toisten auttaminen eritoten tässä tilanteessa on itselleni tärkeätä.
– Haluan alleviivata, että avun tarjoaminen kaikille ihmisille rodusta tai uskonnosta riippumatta – aina Vimpelistä maan ääriin asti – on ollut periaatteenani aina. Kristitylle sen tulisi olla itsestäänselvyys, painottaa Vasalampi.
Turvapaikanhakijan matka Suomeen on monivaiheinen ja raskas
Ukrainalainen Victoria Luppa on saapunut Lappajärvelle tyttärensä Alexandran kanssa. Vimpelissä metallialaa opiskeleva Vladik on helpottunut saadessaan äitinsä ja siskonsa turvaan. Matka oli heille pitkä ja tilanne henkisesti raskas, mutta perhe on äärimmäisen kiitollinen kaikesta saamastaan avusta.
– Kotini on Ukrainan Umanissa, josta matkustimme ensin Moldovaan. Emme ehtineet suomalaisia kuljettavaan bussiin, joten meidän piti jäädä viikoksi Moldovan Chisinauhin asumaan. Onneksi siellä asuvat ystävämme auttoivat meitä! He vuokrasivat meille asunnon, toivat meille ruokaa ja rahaa. Olen niin kiitollinen heidän avustaan.
– Monen vaiheen ja pysähdyksen jälkeen oli helpottavaa nähdä poikani Vladik. Hän oli täällä pyytänyt apua ja saanut järjestettyä meille asunnon ja ruokaa. Ihmiset täällä ovat hyvin ystävällisiä ja avuliaita, kiittää Victoria.
Victoria kertoo, että vaikka on jo turvassa, hän yhä herää usein sireenien ääniin ja tarpeeseen juosta kellariin. Kotimaahan jäi sekä työ, että koti ja tilanne tuntuu pelottavalta. Ajatukset ovat tällä hetkellä ereityisesti Ukrainan Kievissä asuvissa sukulaisissa.
– Siellä sireenit soivat koko ajan ja ihmisten täytyy oleskella kellareissa. Sieltä on hyvin vaikea päästä pois. Moottoriteillä sotilaat listivät tavallisia siviilejä, jotka haluavat paeta ja päästä turvaan.
– Meidän kotikaupunkiamme Umania on pommitettu kahdesti. Ensin 24.2 ja sitten 26.2. Silloin ymmärsin, että meidän täytyy pelastautua. Haluan kiittää kaikkia ketkä ovat meitä auttaneet ja ymmärtäneet, että me emme halua tätä sotaa. Emme tule koskaan unohtamaan tätä vääryyttä, mitä maamme on joutunut kohtaamaan. Kunnia Ukrainalle, huudahtaa Victoria.
Johanna Korkea-aho
