Haminassa toimivassa Reserviupseerikoulussa vietetään vuosittain perinnepäivää huhtikuun ensimmäisenä päivänä.
Tänä vuonna Reserviupseerikoulun perustamisesta tuli kuluneeksi 102 vuotta. Vimpelissä RUK, Vimpelin Reserviupseerikerho ry. ja Vimpelin kunta järjestivät seminaarin, jossa esiteltiin perinteikkään koulun toimintaa sekä keskusteltiin maanpuolustukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.
Seminaarin puhujavieraina olivat Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen ja prikaatikenraali evp Mauri Koskela. Perinnepäivän ohjelmaan kuului myös seppeleenlasku Sotakoulun muistomerkillä.
Eversti Vesa Helmisen johtama Reserviupseerikoulu kouluttaa suurimman osan Suomen maavoimien ja rajavartiolaitoksen reserviupseereista sekä osan muiden puolustushaarojen reserviupseereista.
RUK on kouluttanut lähes 183 500 reserviupseeria. Seuraava, toukokuun 7. päivänä alkava reserviupseerikurssi on järjestyksessään 260:s. Koulun juuret ovat vahvasti Vimpelissä, jossa suojeluskunnat järjestivät vuodenvaihteessa 1917–1918 ryhmänjohtajia ja joukkueenjohtajia kouluttaneen pikakurssin.
Vuoden 2020 alusta lähtien Reserviupseerikoulua johtanut eversti Helminen painotti puheenvuorossaan, että Vimpelillä on erityinen merkitys reserviupseerikoulutuksessa ja muistutti, että koulun perinnelipun kulmassa on merkintä V. K., joka tarkoittaa myös Vimpelin kouluksi kutsuttua Vimpelin sotakoulua.
RUK:n järjestämään reserviupseerikoulutukseen osallistuu noin seitsemän prosenttia ikäluokan varusmiehistä. Vuosittain järjestetään kaksi reserviupseerikurssia, jotka ovat sekä toiminnallisesti, fyysisesti että henkisesti vaativia. 14 viikon koulutuksesta ollaan maastoharjoituksissa noin 25 vuorokautta. Opiskelussa hyödynnetään esimerkiksi virtuaalisia oppimisympäristöjä ja simulointia.
Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen ja oppimishaluinen johtaja, joka johtaa joukkoaan omalla esimerkillään. Hän myös saa tehtävän edellyttämän toiminnan syttymään joukon sisältä. Helmiseltä kysyttiin yhteiskoulun ja lukion auditoriossa järjestetyssä seminaarissa muiden muassa naisten osuudesta ja heidän pärjäämisestään koulutuksessa.
– Naisilla on kova halu tulla koulutukseen ja pärjätä siellä. Naisopiskelijoita on noin kymmenen prosenttia kaikista opiskelijoista. Naiset haastavat miesopiskelijat oikein hyvin. Kolme naista on ollut kurssinsa priimuksia, valotti Helminen.
Keskiössä ihminen ja johtaminen
Reserviupseerikoulutusta kehitetään jatkuvasti. Tulevan kurssin pituus on päätetty ja opetussuunnitelma lyöty lukkoon. Neljä edellistä kurssia ovat olleet korona-ajan kursseja ja toiveissa on päästä järjestämään korona-aikaan verrattuna normaali kurssi.
– Keskiössä ovat ihminen ja asiat, joita pitää kouluttaa johtajalle. Kun oppilaat toimivat johtajina, vertaisena ja alaisena, he oppivat johtamista ja ihmistä samalla – sekä myös itsestään, kehittyvänä itsetuntona. Asiaosaaminen tulee RUK:n kouluttajien kautta: miten välineitä käytetään ja miten joukkue toimii.
Eversti Helmisen mukaan Reserviupseerikoululla on vahva instituutioasema yhteiskunnassa. Reserviupseerikoulutuksella on pitkät perinteet ja upseerioppilailla halu toimia johtotehtävissä myös siviilissä. Koulutus on laadukasta ja saanut hyvää palautetta upseerioppilailta.
Helminen sanoo perinnepäivän seminaarin osoittaneen, että maanpuolustushenki hehkuu Vimpelissä.
– Ihmiset olivat perehtyneitä ja kiinnostuneita ja esittivät yksityiskohtaisia kysymyksiä.
Varsinaisen perinnepäivän ohjelmaan Haminassa kuuluivat muiden muassa paraatikatselmus, varusmiesten palkitsemista, seppeleenlasku Kaatuneiden upseerien patsaalle sekä päiväjuhlatilaisuus henkilökunnan palkitsemisineen. Vimpelin lisäksi myös Niinisalossa päivän juhlallisuuksiin kuului seppeleenlasku.
Koskela optimistinen Ukrainan suhteen
Vimpelissä järjestetyn seminaarin toinen osa käsitteli maanpuolustukseen liittyviä yleisiä asioita. Prikaatikenraali evp Mauri Koskelan valitsema aihe oli ajankohtainen.
Kansainvälisissä sotilastehtävissä sekä Euroopassa että Afrikassa toiminut Koskela pohti alustuksessaan meneillään olevan Ukrainan sodan syitä ja seurauksia. Koskela kertoi olevansa optimistinen Ukrainan tilanteen suhteen. Hän uskoo konfliktin ratkeavan rauhanomaisesti seuraavien viikkoja kuluessa.
– Perustelen tätä sillä, että Venäjä ei onnistunut hyökkäyksessään sillä tavalla kuin olisi halunnut tehdä. Sen suunnitelmissa saattoi olla käytävän muodostaminen Krimin ja Donbassin väliin. Venäjä pyrki ehkä samalla vaihtamaan Ukrainan hallinnon. Kun Venäjä ei siinä onnistu, se tyytyy siihen, minkä se ehkä alun perinkin ajatteli ottaa.
Koskelan mukaan edellä mainittu tilanne voidaan markkinoida venäläisille voitoksi – että Venäjä on pystynyt pelastamaan venäläiset, Venäjä-mieliset ja venäjänkieliset Donbassissa ja pitämään Krimin alueen itsellään. Vastaavasti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskiyn ja Ukrainan on pakko hyväksyä joitakin menetyksiä, sillä he tietävät, että pitkään ei pystytä tilannetta jatkamaan. Kriisi jatkuisi siviilien pommittamisena.
– Vaikka taistelutahto säilyisi, tappiot nousevat liian korkeiksi, arvioi Koskela.
Suomi vastaa uhkiin
Prikaatikenraali Koskelan mielestä Suomen on syytä liittyä Natoon. Hän uskoo näin myös käyvän.
– Siinä saadaan turvatakuut, koska meillä ei enää ole sellaista sääntöpohjaa tai kahdenvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa järjestelmää, johon me voisimme luottaa.
Suomen asemaa Mauri Koskela ei pidä uhattuna, sillä maallamme on hänen mukaansa erittäin hyvä valmius vastata kaikenlaisiin uhkiin.
– Meillä on puolustusvoimien puolelta puolustusvalmius ja myös koko yhteiskunnan varautumisjärjestely.
Alustuksen jälkeisessä keskustelussa nostettiin esiin myös esimerkiksi Ahvenanmaan demilitarisointikysymys.
Perinnepäivän ohjelman järjestäjiin kuuluva Vimpelin Reserviupseerikerho vaalii Vimpelin sotakoulun muistoa, osallistuu seppeleenlaskuihin ja järjestää seminaareja. Puheenjohtaja Atro Anttila kertoo yhdistyksen jäsenmäärän olevan noin 15 henkeä.
Virpi Poikelin
