Alajärven reserviläiset kantaa huolta monen muun tahon tapaan varautumiseen liittyvistä asioista.
Yhdistys järjesti Menkijärven pienlentokentällä Huima 22 -varautumisleirin, jossa sai hyviä vinkkejä helpottamaan oman arjen sujumista erilaisissa poikkeustilanteissa. Varautuminen ei maksa periaatteessa mitään, mutta tarvitsee ihmisissä pienen asennemuutoksen.
Huima 22:n perusideana oli saada ihmiset heräämään mahdollisten poikkeustilanteiden varalle: mitä tehdä, jos on pitempi sähkökatkos tai vedenjakelu ei toimi normaalisti. Tapahtuman järjestämisvastuun kantaneet Jouko Nygård ja Pekka Hautanen haluavat myös häivyttää epätietoisuuden ja kauhun lietsontaa, joita on saattanut liittyä etenkin meneillään olevaan Ukrainan kriisiin.
– Meillä on viranomaistoiminta vakaalla pohjalla. Esson baarin tieto ei ole viranomaistieto, sillä ihminen mielellään lisää tarinaan jonkin mehevän jutun, miettii Nygård.
Varautuminen osaksi arkea
Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineet kotitalouksille niin sanotun 72 tunnin varautumissuosituksen. Sen mukaan kotoa tulisi löytyä ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita ja lääkkeitä kolmen vuorokauden tarpeiksi erilaisten häiriötilanteiden varalta.
Jouko Nygård vinkkaa, että keittiön kuivatavarakaapista voi varata vaikka yhden hyllyn 72 tunnin varautumista varten ja käyttää kuivaelintarvikkeita ja säilykkeitä normaalisti, jotta viimeinen käyttöpäivä ei mene ohi. Kauppareissuillakin varautumisen voi pitää mielessä ja täydentää varastoa tarvittaessa.
– Varautumista varten kannattaa varata jauhoja, pastaa ja sellaisia säilykkeitä, joista itse pitää, joita käyttää muutenkin ja joista on helppoa tehdä ruokaa – esimerkkeinä hernekeitto ja säilykeliha. Varautumiseen tarvittavat asiat kannattaa aina olla olemassa. Kun naksautat tiedon itsellesi, tiedät mitä pitää tehdä häiriötilanteen tullessa. Myös lapsille kannattaa kertoa asiasta.
Maaseudulla on totuttu kaupunkialueita paremmin esimerkiksi tykkylumen tai myrskyn takia ilmeneviin sähkökatkoksiin. Sähkökatkos vaikuttaa myös käteisen rahan saamiseen pankkiautomaatista. Kotona kannattaisikin pitää käteistä rahaa osana 72 tunnin varautumista.
Monta näkökulmaa
Huima 22 -varautumisleiriä varten Alajärven Reserviläiset tekivät yhteistyötä niin poliisin, ensivasteen, pelastuslaitoksen kuin Vapaaehtoisen pelastuspalvelunkin kanssa.
Pelastuslaitoksen edustajat opastivat nopeasti varavirtaa tarjoavan aggregaatin käytössä. Myös suunnistuksen alkeista päästiin jyvälle, kun paikalliset harrastajat kertoivat metsässä liikkumisen perustaidoista.
Maaseudulla ambulanssin saapuminen saattaa viedä aikaa. Varautumisleirillä piipahtaneet ja pian saapumisensa jälkeen työtehtävää suorittamaan lähteneet ensihoitajat Miia Pykäri ja Väinö Salomäki totesivat, että hätäensiaputaidon perusteet olisi hyvä hallita sellaisten tilanteiden varalta, jossa joku loukkaantuu.
– Tärkeää on osata soittaa 112:een. Hätäkeskus ohjaa ja opastaa tilanteessa siihen saakka, kunnes ambulanssi, paloauto tai poliisi saapuu paikalle, kertoo Salomäki.
Miia Pykärin mukaan kynnys auttamiseen madaltuu, jos osallistuu Suomen Punaisen Ristin tai sopimuspalokuntien järjestämään ensiapukoulutukseen.
– Nykyisin automaattisten defibrillaattoreiden eli sydäniskureiden määrä on lisääntynyt. Niitä saa ja pitää käyttää hätätilanteissa.
Virpi Poikelin
