Lauantain sukujuhlassa Perhonsalissa Irma-Liisa Juuti kertoi Strangien ja Spangareiden taustoista. Lainaus ”Suku on pahin” on peräisin eräästä Kari Valtosen lehtiartikkelista, jossa pohdittiin eduskunnan silloista sukulaisten joukkoa – onhan tälläkin hetkellä kansanedustajissa 13 sukuihin kuuluvaa – muiden muassa ministerit Mika Lintilä, Annika Saarikko ja Anna-Maja Henriksson. Jo edesmennyt sukuseuran oltermanni Toivo Pekkala on luonnehtinut suvun jäseniä sanoilla: Strangit ovat synnynnäisiä johtajia ja Spangarit enemmän tekijöitä ja taiteellisia. Esillä oli myös suvun muita julkkiksia ”Mörkö” Anttilasta Kimi Räikköseen.
Vajaat sata henkeä oli koolla tapaamassa sukulaisia Perhossa Strangin ja Spangarin sukuseuran juhlassa. Muutamat olivat ensi kertaa juhlilla ja olivat innoissaan uusista kontakteista. Perjantaina kirjastolla nähtiin esimerkiksi Peltolan sisaruksia, joukossa ampuja ja valmentaja Pirjo Peltola. Espoosta ja Tampereelta tulleet Hoiskon sisarukset pitivät juhlan tunnelmasta. Kuusamosta saakka tulleet Lea ja Simo Isomöttönen olivat toista kertaa juhlilla ja olivat viihtyneet, vaikka matka olikin pitkä.
Amerikanserkut tarinoivat
Kaukaisimmat vieraat juhlissa olivat amerikanserkut Steve ja Chuck Spanger, jotka olivat nyt kolmatta kertaa Suomessa. Heidän perheensä historiaan liittyy valtameren ylitys moneen kertaan. Veljesten isoisoisä ei ollut Vimpelistä lähtöisin vaan hän kävi syntymässä Wyomingissa Carbonin hiilikaivoskaupungissa. Charles muutti takaisin Vimpeliin mutta palasi uudelleen Amerikan mantereelle 1908 ja meni siellä naimisiin Minnesotan Pittsburghissa. Kaikki heidän esivanhempansa ovat kuitenkin suomalaislähtöisiä.
1930-luvun laman aikoihin veljesten isoisä Charles August ja Iida (o.s. Sikkilä) Spanger päättivät muuttaa tuhansien muiden suomalaissiirtolaisten tapaan Neuvosto-Karjalaan luomaan ideaaliyhteiskuntaa. Neljän vuoden ajan perhe viihtyi siellä, kunnes palasi takaisin Amerikkaan. Lapsista Bertha jäi Karjalaan ja avioitui venäläisen kanssa, mutta Stalinin vainot koituivat perheen upseeri-isän kohtaloksi. Isoisä Carl (Kalle) Spanger ei juuri puhunut perheen Karjalan vaiheista. Spangerin veljekset saivat vasta aikuisina tietää historiastaan. Veljekset pitivät yhteyttä tätiinsä löydettyään tämän 1990-luvulla, mutta nyt yhteys Ilja-serkun perheeseen Jekaterinburgiin on katkennut maailmantilanteen vuoksi. Yleisö kuunteli Tuula Rantatuvan tulkkaamaa esitystä herkeämättä. Siirtolaisuusnäkökulma ja perheen kohtalo oli koskettavaa kuultavaa.
Karttojen kertomaa
Jo perjantaina kuultiin dosentti Heikki Rantatuvan kerrontaa vanhoista Perhon ja Kyyjärven rajamaiden kartoista. Vaikka Tuohi-Antin maantie valmistui vasta 1790-luvulla jonkinlaiseen kärrytiekuntoon, aluetta on kartoitettu jo mm. 1650-luvulla. Tuolta ajalta oli jo kartoissa maininta muiden muassa Kyjärvi ja Saunalampi (Säynelampi, Möttösen puolella nykyisen kuntarajan tuntumassa). Suomen sodan aikaisesta, 11.7.1808 Kokkonevan taistelusta nähtiin kartta sekä Ruotsin sota-arkistosta että venäläinen versio samasta kahakasta. Hautausmaakävelyn jälkeen väki kokoontui vielä kirkkoon kuuntelemaan Bachin urkusävellyksiä eläkeläislukkari Irma-Liisa Juutin soittamana.
Lauantain juhlapuheiden lomassa kuultiin musiikkia lauluyhtye Valon esittämänä sekä kanteleyhtye Tuominiemen sisarusten esittämänä esimerkiksi Kokkonevan taistelumarssi. Tilaisuuden lopussa Iloinen mutinkeittäjä eli Seija Varila vieraili salissa ja kertoi juhlaväelle, miten muttia keitetään ja miten sitä pitää syödä. Kaikki juhlavieraat nimittäin saivat lähtiäislahjaksi muttipussin.
Sukuseuran kunniapuheenjohtajaksi nimettiin Sirkka Männikkö Seinäjoelta. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Minna Männikkö-Puittinen Helsingistä, Simo Viitaniemi Seinäjoelta, Veli-Pekka Sillanpää Alajärveltä sekä Kimmo Torppa Vetelistä.
Seuraava sukujuhla on taas kolmen vuoden päästä.
Outi Leväniemi
