Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, on puhki kulunut fraasi. Mutta juuri tällaista Kyyjärvellä koettiin torstaina. Urheilujuhlan lisäksi ilmassa väreilivät paikallis- ja urheiluhistoria, urheiluseura ja sen merkitys pienelle kunnalle ja myös vapaaehtoistyö sekä yhteisöllisyys. Kyyjärvellä muisteltiin ja juhlistettiin 70 vuotta ja yhtä päivää aikaisemmin tapahtunutta eli Helsingin olympialaisten olympiatulen saapumista ja yöpymistä Kyyjärvellä.
Kyyjärven Kyky oli haastanut ihmisiä soihtuviestiin, joka noudatti seitsemän vuosikymmenen takaista olympiasoihdun matkaa Perhon rajalta Karstulan rajalle. Heinäkuussa 1952 olympiasoihtua kuljetti 24 kyyjärveläismiestä ja kaksi -naista. Soihtuviestissä vuosimallia 2022 viestiä vei 35 KyKy:ltä juoksuhaasteen vastaanottanutta paikkakuntalaista ja muualta tullutta. V. Matti Tamminen ja Pekka Jukkala pääsivät jo toistamiseen kuljettamaan soihtua olympian hengessä – nyt ratakierroksen verran.
Väki laittoi tuulemaan
Palataanpa ajassa reilut seitsemän vuosikymmentä taaksepäin. Kyyjärven Kykyn puheenjohtaja Leo Jukkala saa puhelun olympiakisoja edeltäneenä talvena. Hänelle kerrotaan, että Kokkolan suunnasta saapuvan ja Helsinkiä kohti matkaavan olympiatulen yöpyminen olisi aikataulullisesti mahdollista Kyyjärvellä. Samalla tiedustellaan, että huolehdittaisiinko Kyyjärvellä tästä tapahtumasta. Jukkala pitää ajatusta houkuttelevana. Hän myös ryhtyy pohtimaan, että mitä tehdään: kunnan urheilukenttä on vasta puolivalmis.
Kyyjärvellä laitettiin tuulemaan ja kenttä valmistui parahiksi ennen olympiasoihtuviestin saapumista pitäjään. Vuonna 1945 perustetun urheiluseuran väki järjesti soihtujuhlan, jonka yhteydessä urheilukenttä vihittiin. Soihtujuhla oli menestys. Paikan päälle saapui noin 5 000 ihmistä, jopa linja-autolla aina Seinäjoelta saakka.
– Lippuja ei myyty, mutta kaikki kaupat tyhjennettiin jätkänmakkarasta ja limsasta ja myynnillä saatiin seuralle tuloja. Se oli uusi pamaus Kyky-nimiselle urheiluseuralle, muistelee puheenjohtaja Leo Jukkalan veli Pekka.
Yleisöryntäys Kyyjärvelle
Pekka Jukkala valottaa tapahtuman saamaa huomiota kertomalla, että kun viesti otettiin vastaan Perhon rajalla, oli Kyyjärven suuntaan tulossa kilometrikaupalla autoja ja pyöräilijöitä. Soihtu asetettiin vastavihityn urheilukentän keskelle. Kaksimiehinen kunniavartio vahti tulta. Pekka Jukkala kertoo käyneensä katsomassa yöllä olympiasoihtua.
V. Matti Tamminen muistelee puolestaan, että häneltä kysyttiin halukkuutta olympiasoihdun kuljettamiseen.
– Lupasin mennä ja kävelin kilometrin.
Kyyjärven olympiahuuma ei laantunut soihtuviestiin. Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan rajapitäjästä reissattiin linja-autolla seuraamaan Helsingin olympiakisojen avajaisia. Kyyjärveläisten huomio kiinnittyi etenkin olympiatulen Maratonportista stadionille tuoneeseen ja olympiatulen sytyttäneeseen juoksijalegenda Paavo Nurmeen. Tai oikeammin olympiatuleen, jonka Nurmi sytytti. Hannes Kolehmainen sytytti tulen Stadionin tornissa.
– Lähdettiin katsomaan, miten pojat sen hoitaa, hymyilee Pekka Jukkala.
Liikuntaa läpi elämän
Olympiakomitea muisti Pekka Jukkalaa ja V. Matti Tammista kunniakirjoilla, jotka myönnettiin saajilleen suomalaisen olympiaurheilun hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Kunniakirjan allekirjoittajana toimi johtaja Jaana Tuikka Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksiköstä. Kunniakirjojen luovuttajana toimi kansanedustaja Anne Kalmari, jolle urheilu on lähellä sydäntä. Hän oli vakuuttunut Kyyjärven urheilukentän keskiviikkoisesta tunnelmasta.
– Tällaiset tapahtumat ovat kannustuksena ja esimerkkinä. Tajusin itse, että kyse on jostakin isommasta kysymyksestä. Esimerkiksi nuorista, jotka juoksivat soihtukulkueessa radalla. Pieniltä paikkakunnilta voi ponnistaa urheilumaailman huipulle. Tästä on esimerkkinä Arsi Harju, joka pääsi Perhon olosuhteista pitkälle.
Jukkala ja Tamminen ovat harrastaneet liikuntaa läpi vuosikymmenten. 94-vuotias Tamminen on pitänyt jo pidempään hallussaan kilpakävelyn 80-vuotiaiden sarjassa 20 kilometrin maailmanennätystä, joka on kaksi tuntia ja puolitoista minuuttia. Hiihtoa, kalastusta, hyötyliikuntaa ja metsänhoitoa harrastava Jukkala sanoo painavansa suunnilleen saman verran kuin 70 vuotta sitten.
Penkkiurheilijaksi tunnustautuva Kalmari aikoo seurata Yhdysvaltain Eugenessa pidettäviä yleisurheilun MM-kisoja. Hän veikkaa Suomelle kahta mitalia.
– Käyrä on ylöspäin. Eikö me yllätystä toivota?
Koko kunnan juttu
Soihtuviestistä pääsivät osallisiksi myös lasten juoksukilpailun osallistujat ja muut paikalla olijat, kun KyKy-aktiivit Alpo Viitala ja Kyösti Lintulahti johdattivat ensin kävellen ja loppusuoralla jo hölkäten nuorta väkijoukkoa ratakierrokselle.
Kyyjärven Kykyn puheenjohtaja Minna Pitkänen seurasi tyytyväisenä urheilukentän tunnelmaa. 160 jäsenen urheiluseuran lajivalikoimiin kuulivat lentopallo, yleisurheilu, jalkapallo, sulkapallo, salibandy, pesäpallo, frisbeegolf, talviuinti, keilaus ja tikanheitto. Talkooväkeä on riittänyt tapahtumia järjestämään, mutta lisääkin voisi tulla.
– Toiveeni on se, että saisimme myös nuoria mukaan toimintaan.
Kyyjärvellä tehdään lentopallohistoriaa syyskuun 25. päivänä, Seuran lippulaivajoukkue avaa tuolloin historian ensimmäisen Mestaruusliiga-kautensa Akaa Volleytä vastaan pelattavalla ottelulla. Ensimmäistä Mestaruusliiga-kautta on valmisteltu pitkään. Valmistelut jatkuvat pelaajasopimusten solmimisella ja työtä riittää kaudenavaukseen saakka. Debyyttikautta odotetaan Kyyjärvellä innokkaasti. Pienelle seuralle ja pienelle paikkakunnalle Mestaruusliiga-paikan saavuttaminen on iso asia.
– Tämä ei ole pelkästään Kyyjärven juttu. Myös lähiseudun ihmiset ja yritykset tulevat mukaan. Mestaruusliiga tuo näkyvyyttä seuralle ja paikkakunnalle ja televisionäkyvyys tulee olemaan suuri. Otteluita voi seurata Ruutu-palvelun kautta, vinkkaa Pitkänen.
Virpi Poikelin
