Vimpelissä otettiin konkreettisia askeleita kohti Japania. 14 viennistä kiinnostunutta alueen yritystä osallistui yrityspäivään, jolla tähdättiin ulkomaisen liiketoiminnan käynnistämiseen. Tilaisuudessa pohdittiin myös konkreettisia toimia koko Järviseudun alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä toivat uusia näkökulmia sekä yrittäjyyteen että yritysten elinvoimaan. Yrityspäivä järjestettiin yhteistyössä Japanin Suomen suurlähetystön ja Business Finlandin Japanin toimiston kanssa.
Järviseudulla ja ylipäätään Etelä-Pohjanmaalla toimivien yritysten jalostusaste on alhainen. Yritysten osallistuminen vientiponnisteluihin vaatii erityisiä toimia, jotka auttavat myös niin sanotun normaalin yritystoiminnan kannattavuudessa. Vimpelin kunnan hallinnoiman Nordic Baseball Diplomacy -hankkeen projektipäällikkö Heikki Mäkipää kokee, että alueellamme tulee luoda uudenlainen innovaatioekosysteemi, jossa kyseenalaistetaan nykyiset toimintamallit ja otetaan käyttöön uusia innovaatioita joko yritysten tuotannossa tai aluekehityksessä.
Yrityspäivästä uutta potkua
Yrityspäivään osallistui esimerkiksi Incoach Esport Oy, joka on johtava elektronisen kilpapelaamisen yritys Suomessa. Se järjestää peruskouluikäisille pelikerhoja ja lukiolaisille ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville pelileirejä. Leirejä järjestetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Incoach Esport tekee tiivistä yhteistyötä myös Järviseudun ammatti-instituutin kanssa ja on mukana eri ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen hankkeissa. Vienti kiinnostaa ja yrityksen tarkoituksena on viedä Japaniin pelikerhoja ja kursseja yhdessä kumppanien kanssa. Yrityksen perustaja Christian Joutsenvuori kertoo saaneensa yrityspäivästä uusia ajatuksia viennin edistämiselle.
– Oli hauska kuulla muiden yritysten taustoista ja suunnitelmista. Juttelin vielä tapahtuman jälkeenkin muiden osallistujien kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Asiantuntijoiden puheenvuorot olivat mielestäni erinomainen lisä ja ehdottomasti päivän paras anti!
Seuraavaksi Incoach Esportissa lähdetään tutkimaan tarkemmin japanilaisia yksityiskouluja ja etsimään mahdollista vientikumppania Suomesta.
– Yrityksemme suurin vahvuus on ehdottomasti joustavuus. Mikäli löydämme uuden ja kannattavamman tavan toimia, pystymme käytännössä muuttamaan yrityksen kurssia päivässä. Omaamme myös laajan kokemuksen opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä lähes 50 paikkakunnan kanssa. Se on tuonut meille paljon arvokasta kokemusta julkishallinnon kanssa työskentelystä.
Yllättäviäkin yhteyksiä
Yrityspäivässä oli mukana eri toimialojen yrityksiä, joiden edustajat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja verkostoitumaan ja kertomaan näkemyksistään. Yrityspäivässä otettiin Teams yhteys Japaniin, jossa Business Finlandin maajohtaja Kimmo Ojuva ja vanhemmat asiantuntijat Laura Kopilow, Masahiro Kimura ja Inka-Liisa Häkälä vastasivat yrittäjien kysymyksiin.
Heikki Mäkipää kertoo, yrityspäivän konkreettisiin tuloksiin kuuluu muiden muassa mahdollinen tutkimukseen ja koulutukseen liittyvä yhteistyö Tsukuban tiedekaupungin ja Järviseudulla toimivan Asteroid and Impactite Research Academyn välillä.
Väkevää viestiä viennistä
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen toi omassa puheenvuorossaan vahvasti esille sen, että Suomen vienti on saatava vetämään. Pentikäisen mukaan maassa tarvitaan nyt toimia, jotka kieltävät suhteettomat työtaistelut ja vahvistavat satamien kykyä toimia työmarkkinapaineiden keskellä.
Vientiyritysten määrä ei ole Suomessa kasvanut viime vuosien aikana. Suomi ei ole Pentikäisen mukaan viennin mestari, vaan keskitasoa ja kasvun potentiaalia on olemassa. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme on vain 38–39 prosenttia. Yksi syy tähän on Suomen sijainti. – On asioita, jotka tehdä hyvin, kun mennään maailmalle.
– Maailmalle on harvoin oikotietä. Vienti on vaativa prosessi, joka ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Vimpeliläislähtöinen työelämäprofessori Vesa Vihriälä totesi omassa puheenvuorossaan shokkien muuttavan kaupankäynnin pelikenttää. Suomalaisia on koitellut niin eurokriisi kuin Nokiankin romahdus.
– Kun päästiin kuville jaloille, tuli pandemia, joka horjutti taloudellista toimintaa. Suomessa pandemiasta selvittiin parhaiten. Sitten tuli Ukrainan sota.
Koronapandemia oli myös aluekehitykseen vaikuttava shokki etätöiden kautta. Ensimmäisen kerran 70 vuoteen Uusimaa oli muuttoliikkeen menettäjä. Voittajia ovat maaseutumaiset paikkakunnat, joilla on jokin etu, minkä takia ihmiset muuttavat sinne. Yrityksillä, joilla on jokin tuotannollinen vahvuus, voivat synnyttää uutta tuotantoa.
– Menestyksen ratkaisee se, miten yritys osaa sopeutua tilanteeseen esimerkiksi Venäjän sulkeuduttua. Mikäli yritys ja alue eivät pysty sopeutumaan tähän, on mietittävä, löytyykö niille uusia mahdollisuuksia.
Vihriälän mukaan mikä tahansa shokki on mahdollisuus.
– Ne, jotka osaavat sopeutua nopeasti, tulevat selviytymään.
Virpi Poikelin
