Perheyhtiö Keitele Group on viemässä loppuun pitkäjänteistä sukupolvenvaihdosta. Suomen suurimpiin saha- ja puutuoteteollisuuden toimijoihin kuuluvan Keiteleen perustaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio siirtää yhtiön kokonaan pojilleen Matti ja Mikko Kylävainiolle.
– Me haluamme esittää oppikirjaesimerkin pitkällä aikavälillä ja suunnitelmallisesti tehdystä sukupolvenvaihdoksesta. Perheyhtiön omistus ja vetovastuu on nyt siirtynyt pojille ja jään itse vielä yhtiön hallitukseen, ja johdan Keiteleen tehtaalla menossa olevan lähes 16 miljoonan euron investointihankkeen loppuun, tänä keväänä 76 vuotta täyttänyt Ilkka Kylävainio kertoo.
Keitele Group työllistää suoraan yli 500 henkilöä ja välillisesti yli 1500 henkilöä metsänhoidossa, puunkorjuussa sekä kuljetuksessa ja logistiikassa. Yrityksen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Konsernin liikevaihto oli elokuussa 2021 päättyneellä tilikaudella 356 miljoonaa euroa.
Sukupolvenvaihdos aloitettiin jo 1992, jolloin Matti ja Mikko Kylävainiolle siirtyi ensimmäinen 40 prosentin omistusosuus yrityksestä. Viimeinen 20 prosentin osuus ja samalla äänivalta konsernissa siirtyi toiselle sukupolvelle kesällä 2022. Matti ja Mikko ovat osallistuneet yhtiön hallitustyöhön ja työskennelleet yrityksen palveluksessa jo yli 20 vuoden ajan.
Yhtiö aloitti Pohjois-Savossa 1981
Ilkka Kylävainio perusti alkujaan Keiteleen Teollisuussaha Oy:n Pohjois-Savoon Keiteleelle vuonna 1981. Vuosituhannen vaihteen tienoilla konserniyhtiöiden nimet vaihdettiin nykyiseen kansainväliseen kieliasuun.
Reilussa 40 vuodessa yritys on kasvanut liikevaihdoltaan yli 350 miljoonan euron puunjalostuskonserniksi, joka tuottaa lähes kymmenen prosenttia Suomessa valmistetusta sahatavarasta. Pohjois-Savossa sijaitsevan Keiteleen lisäksi yhtiöllä on teollisuuslaitokset Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä.
Veljeksistä Mikko Kylävainio ottaa vastuulleen jatkojalostusliiketoiminnan eli puutuotteita kuten höylätavaraa, liimapuuta ja pellettejä valmistava Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Sahaliiketoiminnan eli Keitele Timber Oy:n toimitusjohtajaksi siirtyy Matti Kylävainio. Konsernipalveluista vastaavan emoyhtiö Keitele Forest Oy:n toimitusjohtajan tehtävät ottaa hoitaakseen Mikko Kylävainio.
– Olen tehnyt itse tähän saakka töitä pääsiassa jalostettujen puutuotteiden parissa Keitele Wood Products Oy:ssä ja Matti puolestaan sahausliiketoiminnassa Keitele Timberin palveluksessa. Vastuualueet säilyvät siis entisellään ja Ilkka jatkaa edelleen hallituksessa, joten keskinäisessä työnjaossamme ei itse asiassa tapahdu isoja muutoksia sukupolvenvaihdoksen loppuun saattamisen myötä, Mikko Kylävainio kertoo.
Suomen suurin liimapuun ja höylätavaran tuottaja
Keitele on Suomen suurimpia sahoja ja Suomen suurin liimapuun ja höylätavaran tuottaja. Yritys hankkii kaiken puun Suomesta, pääosin maan keskiosista ja Lapista. Suomalaiset metsänomistajat ovatkin yritykselle erittäin tärkeä sidosryhmä.
– Meille kotimaisen puun käyttö sekä tehtaiden sijoittaminen Suomeen keskelle raaka-ainelähdettä on pitkäjänteinen ratkaisu sekä riskien hallinnan että ekologisuuden näkökulmasta. Maailmanmarkkinoilla epävarmuus on yhä lisääntymässä, mutta vahva vientimme Aasiaan ja merkittävä oma jatkojalostus tuo Keiteleen toimintaan vakautta.
– Olemme toteuttaneet ennakkoluulottomasti suuret investointihankkeet myös sahaliiketoiminnassamme 2010-luvulla, mikä parantaa kilpailukykyämme ja toimintaedellytyksiämme syklisellä toimialalla, Matti Kylävainio arvioi.
Ilkka Kylävainio vaatii myös poliittisilta päättäjiltä pitkäjänteisyyttä suhteessa metsien ja puun käyttöön.
– Pitkällä juoksulla kaikki puutuotteet ovat erinomaisia ilmastonmuutoksen kannalta: oikein hoidettu metsä sitoo nopeasti hiiltä ja sahatavaran ja puurakentamiseen sitä sitoutuu pitkäksi aikaa. Uskon vahvasti, että Suomen metsiä pystytään hyödyntämään jatkossakin järkevästi, Ilkka Kylävainio muistuttaa.
– Uskomme että suomalaisella puulla yhdistettynä perheyhtiömme kasvolliseen, pitkäjänteiseen ja asiakaslähtöiseen toimintamalliin on jatkossakin loistava tulevaisuus maailmanmarkkinoilla, Kylävainio jatkaa.
Pohjois-Savossa sijaitsevan Keiteleen lisäksi yhtiöllä on teollisuuslaitokset Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä.
Alajärven tehdas uudistettiin 2018-2020. Sahauskapasiteetti nousi 400 000 kuutiosta miljoonaan kuutioon sahatavaraa vuodessa.
Viime vuosien suurimmat investoinnit ovat olleet viimeisimmän teknologian sahalaitokset Kemijärvelle ja Alajärvelle. Kumpikin tuottaa sahatavaraa 300 000 kuutiota vuodessa ja Kemijärven tehtaalla valmistetaan lisäksi liimapuuta sekä pellettejä.
Konsernin liikevaihto oli elokuussa 2021 päättyneellä tilikaudella 356 miljoonaa euroa.
