MAINOS
MAINOS

150-vuotias Diakoniatyö elää Järviseudulla vahvasti kiinni ajassa

Diakoniatyöntekijät Hille Heinola (takana vas.), Johanna Rauhala, Anne Heikkilä, Merja Rantakangas, Marja-Terttu Akonniemi (edessä vas.) ja Eveliina Mäki kertovat, että diakoniatyössä kohdataan vuosittain satoja ihmisiä eri tilanteissa. Osa heidän kodeissaan, toiset toimistolla tai tapahtumissa.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta diakonissan vihkimyksestä.

Viipurissa syyskuun 1. päivänä 1872 vihittiin Matilda Hoffman diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa. Sisar Matilda työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa.

MAINOS

Juhlavuotena nostetaan esiin diakonian vihkimysvirkaa, ammatillista diakoniatyötä ja kaikkia diakonian toimijoita.

Seurakuntien diakoniatyö on ollut aina vahva osallistaja ja vapaaehtoistoiminnan organisoija, joka on aktivoinut seurakuntalaisten lisäksi myös kirkkoon kuulumattomia toimimaan yhteiseksi hyväksi. Diakoninen kirkko innostaa ja varustaa seurakuntia ja niiden jäseniä toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja edistämään ihmisarvoista elämää.

Alajärvellä diakoniatyötä tekevät diakonissat Marja-Terttu Akonniemi ja Hille Heinola sekä vs. diakonissa Merja Rantakangas Lehtimäen kappeliseurakunnassa, Lappajärvellä diakoni Eveliina Mäki, Vimpelissä diakoni Johanna Rauhala sekä Evijärvellä diakoni Anne Heikkilä.

Sosionomi- ja sairaanhoitajataustaisilla diakoniatyöntekijöillä on laaja-alainen koulutus, miltä pohjalta he tekevät työtään ja kohtaavat ihmisiä heidän erilaisissa elämänvaiheissaan.

Suomen luterilaisen kirkon vahvuus onkin aina ollut ammatillisesti toteutettu diakoniatyö. Koulutetut ja tehtäväänsä omistautuneet diakonit ja diakonissat ovat olleet luotettavia ammattilaisia apua tarvitseville ihmisille sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyökumppaneille. Diakonissakoulutus ja diakonian tehtävät ovat aikanaan raivanneet tietä naisille kirkon ja seurakuntien työhön.

Diakoniatyö elää vahvasti ajassa mukana myös Järviseudulla. Tällä hetkellä se näkyy muun muassa siinä, että monenlainen hätä on kasvanut ruuan ja energian hinnan kallistuessa. Anne Heikkilä kertoo, että Evijärvellä seurakunta on jopa joutunut tekemään lisätalousarvion tilanteen vuoksi.

Vaikka seurakunnan diakoniatyö voi olla myös taloudellinen apu viimeisessä hädässä, muistuttaa Akonniemi että diakoniatyön apu tulee vasta sen jälkeen, kun muut yhteiskunnan tuet on jo käytetty. – Kokonaisvaltainen ihmisen kohtaaminen eri tilanteissa on tärkeintä.

– Alajärven seurakunnan diakoniatyön tavoite on ihmisten kohtaamisen monipuolistaminen eri foorumeilla, toteaa Hille Heinola. Alajärven seurakunnan diakonian vuoden 2021 toimintatilastojen mukaan yksilön kohtaamisia henkilökohtaisesti vastaanotolla, kodeissa, laitoksissa tai puhelimessa oli kaikkiaan 3058, joista seurakunnan tiloissa 43 prosenttia.

– Jokaisen luvun takana on ihminen.

Koko Alajärven seurakunnan diakoniatyön asiakkaista 60 prosenttia edustaa ikäryhmää 29–64-vuotta ja lähes puolet hakeutuu diakoniatyön kokonaisvaltaisen kohtaamisen piiriin asiakkaaksi ensisijaisesti taloudellisten huolien tähden.  

Yksilöiden kohtaamisten lisäksi laitoshartaudet, juhlat, ruokailut, diakonian tapahtumat, leiripäivät, sururyhmät, diakonian kirppis ja Olotila ovat tärkeitä diakonian kohtaamisen tapahtumia.

Alueen työntekijät ovat sitä mieltä, että tämän päivän diakoniatyö on pitkälti arjen työtä, hengellistä puoltakaan unohtamatta. Diakoniatyöntekijä voi tuoda kotiin ehtoollisen, olla tukena saattohoidossa ja auttaa monessa muussa tilanteessa.

Kuluvan juhlavuoden työtä on leimannut myös ukrainalaisten pakolaisten saapuminen alueelle. Seurakuntien diakoniatyöt ovat olleet vahvasti mukana asiassa yhteistyössä mm. SPR:n, kuntien ja maahanmuuttokoordinaattorin kanssa.

Diakoniatyö tekeekin laajasti yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat aina leimanneet diakoniatyötä.

”D-day” näkyy seurakunnissa

Diakonian viran päivä eli ”D-day” on Suomen kirkon ensimmäiseksi diakonissaksi vihityn Matilda Hoffmanin vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaisesti syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä. Tänä vuonna se on siis huomenna torstaina.

Alajärvellä ihmisiä kutsutaan tuolloin kello 10-13 välisenä aikana diakonian kirppikselle ja olotilaan leivoskahveille seurakuntatalon kellariin. Tavoitteena on tehdä tiloja tutuksi ja paikalla ovat myös Alajärven molemmat diakonissat.

Lehtimäellä päivää juhlistetaan kello yhdeksältä aamulla alkavan aamupuuron yhteydessä tarjoiltavilla herkuilla ja myös kello 12 vapaaehtoisten kokoontumisessa juodaan leivoskahvit!

Lappajärvellä kello 18-19 Kivikoululla pidetään tapahtuma, jossa vieraana on diakoniajohtaja Otto Savolainen Seinäjoen alueseurakunnasta ja diakoni Eveliina Mäki haastattelee aikaisemmin yli 40 vuotta diakoniatyötä Lappajärvellä tehnyttä Seija Autioita. Juhlakahvit juodaan kello 17.30 alkaen.

Diakoniatyön juhlavuoden messu on Lappajärvellä 11.9., jonka jälkeen on ruokailu Kivikoululla.

Evijärvellä juhlamessu on niin ikään Lähimmäisen päivänä 11.9. ja messun jälkeen kirkossa on tarjolla leivoskahvit. Jo sitä ennen 6.9. alkaa kirjastolla diakoniatyön näyttely.

Vimpelissä kirjastossa on juhlaan liittyen seillä näyttely Suomen ja Vimpelin diakoniatyöstä. Näyttelyn kokoamisessa on ollut mukana Vimpelin pitkäaikainen diakonissa Eeva Harju ja näyttelyssä onkin paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia valokuvin ja otteina Eevan muistikirjasta ajalta, jolloin diakonissa oli Vimpelissä mukana vuosittain muun muassa yli 30 seuroilla!

Tuula Jokiaho

Exit mobile version