Lehtimäkeläinen Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja Jenni Kuisti asettuu ehdolle kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Maaseutuvihreäksi itseään luonnehtiva Kuisti oli maakunnan kärkinimi taannoisissa aluevaaleissa ja pääsi ainoana Vihreänä aluevaltuustoon.
Tavoite eduskuntavaalissa on sama: olla vaalipiirin Vihreiden ykkönen, joka täyttyisi viime vaalien perusteella jo 2000 äänellä, ja samalla nousta alueelta puolueen ensimmäiseksi kansanedustajaksi. Tavoite ei ole utopistinen, sillä kannatus on noussut vaali vaalilta ja edellisissä eduskuntavaaleissa kansanedustajan paikkaan olisi tarvittu vain noin 2000 lisä-ääntä.
– Ajattelen, että meillä on yhä nousupotentiaalia vaalipiirissä verraten koko maan kannatuslukuihinkin.
Jenni Kuistin oma tie politiikkaan käynnistyi hänen palattuaan Jyväskylästä opintojen jälkeen Lehtimäelle vuonna 2011. – Olen aina äänestänyt Vihreitä, paitsi yhden kerran äänestin Keskustan ehdokasta, kun Vihreää ehdokasta ei ollut tarjolla.
Keskustapuolueen arvoista moni onkin sellainen, jotka Kuisti allekirjoittaa, mutta Vihreiden ajatusmaailmassa vielä useampi kohta osuu paikalleen.
Kuisti on 36-vuotias kolmen pojan äiti. Hän aloitti lukio-opinnot Alajärvellä, mutta vaihtoi Jyväskylään suorittaakseen kaksoistutkinnon media-assistentiksi. Tämän jälkeen hän opiskeli AMK sosionomiksi ja on sittemmin opiskellut työn ohessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Työssä hän on Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sosiaalityöntekijänä.
Kansanedustajaehdokkaaksi hän päätti asettua jo neljä vuotta sitten edellisten vaalien aikaan. Tuo päätös on vain vahvistunut, kun hän on ollut Alajärven kaupunginvaltuustossa, perusturvalautakunnan puheenjohtajana ja aluevaltuustossa.
– Olen konkreettisesti nähnyt, mihin asioihin haluaisin vaikuttaa lainsäädännön tasolla.
Yhdeksi vaaliteemaksi Jennillä on noussut sosiaaliturvan uudistus, sillä hän oli kahden vuoden ajan Vihreiden sosiaaliturvatyöryhmässä. Nämä asiat ovat hänelle tuttuja myös työn kautta.
– Näen työssäni ilmiöt ja ajan kriisit. Esimerkiksi asunnottomien palveluissa on maakunnassa parantamisen varaa. Jokainen asunnoton on ihminen. Se, että heitä on vähän, ei ole syy olla auttamatta. Sosiaaliala kokonaisuudessaan jää liikaa terveydenhuollon jalkoihin.
Sosiaalityön ydin on ihmisoikeuksissa, ajatuksessa, että heikoimmatkin pidetään mukana. Tämän ajatuksen myötä tasa-arvokysymykset ovat Kuistille tärkeitä. Kuisti haluaa muistuttaa, ettei se tarkoita vain naisten oikeuksien ajamista. – Poikien äitinä olen todella huolissani poikien riskistä syrjäytyä, jäädä opinnoissaan jalkoihin. Myös asunnottomista suurin osa on miehiä.
– Maaseudun elinvoima on toinen tärkeä asia. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa ja sosiaaliturvan huomioida paremmin se, että työtulo voi muodostua pienistä palasista. Tämä luo mahdollisuuksia myös nuorille maaseudulla.
– Korkeakoulutuksen mahdollisimman hyvä saatavuus on tärkeää, sillä useimmat muualle opiskelemaan lähtevät nuoret eivät enää palaa. Esimerkiksi maisteritason sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista on huutava pula.
Kuisti törmää usein ennakkoluuloihin ja oletuksiin mielipiteistään puolueensa vuoksi. Vihreissä, kuten kaikissa muissakin puolueissa, on kuitenkin erilaisia ihmisiä ja ajatuksia.
– Vihreät eivät esimerkiksi ole vain kaupunkilaisten puolue. Mielikuva siitä on syntynyt, koska maaseudulla on ollut vähän näkyviä Vihreitä. Minä en pidä vastakkainasettelusta, sillä maaseutu tarvitsee kaupunkeja ja kaupungit maaseutua. Moni Vihreä on edelleen kaupungeista, joten on sitäkin tärkeämpää tuoda maaseudun ääntä myös oman puolueen sisällä voimakkaammin kuuluville.
– Maanviljelyksen syyllistämisestä meitä moititaan usein, mikä ei kuitenkaan ole tarkoitus. Juuri viljelijöillä on käsissään ratkaisun avaimet, he tekevät ympäristön hyväksi todella paljon. Meillä on yhteinen tavoite.
– Täällä, missä meillä on luonto ympärillämme, meillä on mahdollisuudet sitä hoitaa. Ilmastonmuutos on esillä jo lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa. Itse näen tärkeäksi korostaa myös luonnon monimuotoisuuden merkitystä, sillä luonnon köyhtyminen on vakava ongelma.
Kuisti myöntää, että kun maaseudun asioista puhutaan kaupungista käsin, ei se ole aina uskottavaa. Kun taas maalla asuva ihminen puhuu, tilanne on erilainen.
– Maatalouden kriisi on pitkäaikaisen kehityskulun tulos. Asia on ratkaistava ja myönnettävä, että maatalous on poikkeuksellisen yrittäjyyden muoto. Sen erityispiirteet on huomioitava. Me kaikki tarvitsemme ruokaa, ei ole samantekevää, miten maatalous selviytyy.
Kuisti muistuttaa, että moni viljelijä tekee jo nyt huikeaa kehitystyötä ja alueellamme on paljon vihreää toimintaa, jota ei ehkä sellaiseksi edes ajatella. On hiiliviljelyä, puurakentamista, biokaasutuotantoa ja jopa laitevalmistusta.
– Vihreä eduskuntaryhmä kaipaa enemmän maaseudulla asuvia edustajia. Haluan olla mukana tuomassa maaseudun näkökulmaa.
Jenni Kuisti kuvailee itseään yhteistyökykyiseksi ihmiseksi, jolla on tapana ottaa asioista perusteellisesti selvää, ennen kuin määrittelee kantansa. Hän myös kykenee tekemään päätöksiä ja kantamaan niistä vastuun.
Kuisti ei halua repiä ja tehdä politiikkaa nostamalla jatkuvasti esille muiden virheitä. Hän haluaa mennä oma tekeminen edellä, uskaltaen sanoa perustellut mielipiteensä, mutta myös valmiina kompromisseihin neuvottelujen tuloksena.
Vaikka katse on aina eteenpäin, Kuisti arvostaa myös perinteitä. Hän menetti äitinsä 25-vuotiaana ja kampanjakuvissaan hän on pukeutunut isotätinsä hänen äidilleen tekemään muinaispukuun kunnioittaakseen sukunsa vahvoja naisia.
– Leivon hapanjuurileipää ja teen käsitöitä. Perinteet sopivat myös tähän aikaan!
Tuula Jokiaho
