MAINOS
MAINOS

Liikkuminen ja paikallaanolon vähentäminen pienentävät sydänsairauksien ja kuoleman riskiä

Runsas kevyen liikkumisen määrä ja vähäinen paikallaanolo olivat yhteydessä pienempään kuoleman riskiin.

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimus rohkaisee ikääntyneitä lisäämään liikkumista päivittäisiin toimiinsa. Jo kevyestä liikkumisesta ja paikallaanolon vähentämisestä kertyy iäkkäille huomattavia terveyshyötyjä.

Tutkimuksen mukaan runsaasti paikallaanoloa ja vain vähän liikkumista sisältävä elämäntyyli lisää merkittävästi iäkkäiden sydänsairauksien ja kuoleman riskiä.

MAINOS

Tutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonisairauksien riski oli pienempi niillä, joilla arkeen sisältyi enemmän liikkumista millä tahansa intensiteetillä sekä vain vähän paikallaanoloa. Runsas kevyen liikkumisen määrä ja vähäinen paikallaanolo olivat yhteydessä pienempään kuoleman riskiin.

– Aiemmissa iäkkäillä tehdyissä tutkimuksissa on tarkasteltu pääosin fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon sekä jo todettujen sydänsairauksien välisiä yhteyksiä. Nyt tehty tutkimus osoittaa kuitenkin, että sydän- ja verisuonisairauksia voidaan ennaltaehkäistä vielä varttuneemmassakin iässä, tutkija Miia Länsitie kertoo.

– Nykyiset terveysliikuntasuositukset voivat olla monelle iäkkäälle liian vaativat. Havaitsimme, että jo päivittäisellä arkiaktiivisuuden lisäämisellä on merkitystä. Tulos voi olla rohkaiseva monelle ikäihmiselle, Länsitie huomauttaa.

Tutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamaa Oulu1945-väestötutkimusta. Siihen osallistui 660 noin 70-vuotiasta oululaista vuosina 2013–2015. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa seurattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskiä arvioitiin Framinghamin riskipisteillä, jotka huomioivat henkilön sukupuolen, iän, kolesteroliarvot, verenpaineen, diabeteksen, lääkityksen ja tupakointitiedot. Tutkittavien kuolleisuustietoja seurattiin noin kuusi vuotta mittausten jälkeen.

BMC Geriatrics -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli on osa Länsitien Oulun yliopistoon tekemää väitöskirjaa.

Exit mobile version