Tulevana lauantaina 8.10. järjestetään valtakunnallisen Veteraanikuorma-autoseura ry:n, eli VetKun, perinteikäs loska-ajo, joka kokoaa mukaansa poikkeuksellisen suuren määrän korkeaan ikään ehtineitä kuorma-autoja!
– Mukaan on ilmoittautunut noin sata veteraanikuorma-autoa, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä vuotuiselle loska-ajolle, kertoo seuran paikallinen harrastaja Hannes Lanamäki Lehtimäeltä.
– Tällaisia osallistujamääriä on yleensä vuotuisista kolmesta yhteisajoistamme vain kesällä.
Yhteiset ajoreissut kuorma-autoilla ajetaan eri puolilla Suomea, tällä kertaa matkaa taitetaan reitillä Tuurista Kuortaneelle, sieltä Lehtimäen kautta Soiniin ja edelleen Soinista Vehun, Väätäiskylän ja Myllymäen kautta Ähtäriin hotelli Mesikämmeneen.
– Yleisö on tervetullutta seuraamaan tätä näyttävää tapahtumaa niin reitin varrelle kuin pysähdyspaikkoihin!
Reitti starttaa Tuurista lauantaina kello 10 ja matka jatkuu Kuortaneelle, jossa on ensimmäinen stoppi kello 11 Kutepan ja KES-Transin piha-alueella, jossa osallistujat tutustuvat em. yrityksiin ja yleisöllä on mahdollisuus tulla tutustumaan autoihin.
Matka jatkuu kello 12.30 kohti Soinia Mäyryn ja Lehtimäen kirkonkylän kautta, Suninsalmen ohi ja Soinissa autot parkkeerataan KM-Rahti Oy:lle kello 13.30, jossa autoihin tutustuminen on jälleen mahdollista. Osallistujilla on paikalla ruokailu ja yritykseen tutustuminen.
Soinista matka jatkuu kello 15.30 Vehun, Väätäiskylän ja Myllymäen kautta mesikämmeneen, jossa autot parkkeerataan vähän ennen hotellia olevalle suurimmalle parkkialueelle kello 17. Tämän jälkeen autot ovat yleisön tutustuttavana alueella koko illan ja vielä pitkälle aamupäivään sunnuntaina, jolloin hotellilla pidetään myös seuran kokous.
Paikallisesti tapahtumajärjestelyistä vastaa Lanamäen lisäksi ähtäriläinen vanhojen kuorma-autojen harrastaja Erkki Virtanen.
VetKussa on liki tuhat jäsentä ja jäsenillä on autoja tätäkin paljon enemmän. Yhteisiä ajoja on järjestetty yli 30 vuoden ajan ja Hannes Lanamäki on ollut mukana toiminnassa noin 20 vuoden ajan osallistuen tänä aikana kymmeniin yhteisajoihin eri puolilla Suomea. – Vakituisena vänkärinäni on Esko Mäkipelto ja matkaa taitamme vuoden 1966 Jyry-Sisulla.
Lauantain tapahtumaan tulee mukaan kuorma-autoja, jotka ovat peräisin 40-80 -luvuilta. merkkejä on laidasta laitaan ja osa käyttää polttoaineenaan dieseliä, osa bensaa.
Vaikka seuran jäsenmäärä on jatkuvasti kasvava, niin Lanamäki harmittelee sitä, että nuoremmat harrastajat eivät löydä tietään ainakaan yhteisiin tapahtumiin, vaan väki alkaa olla melko ukottunutta. Se on ongelma nimenomaan kuorma-autojen kanssa, sillä yli 70-vuotiaiden harrastajien tulee uusia kuorma-autokorttinsa joka toinen vuosi, mikä pikkuhiljaa karsii osallistujia vanhemmasta päästä.
Kiinnostus veteraaniautoihin on yleisössäkin suurinta vanhempien miesten kohdalla, mutta toinen ryhmä jota autot aina kiinnostavat, ovat lapsiperheet. Lapsia vanhat autot kiinnostavat aina, mutta vanhemmilta miehiltä kuullaan pysähdyksissä monenlaisia muistoja, kun nämä löytävät autojen joukosta sellaisen, joilla ovat itsekin aikoinaan ajaneet.
Intohimoista harrastamista
Veteraaniautoihin ja kuorma-autoihin hurahtaville harrastus on yleensä varsin intohimoista. Lanamäen tallista löytyy kuorma-auton lisäksi liki kymmenen veteraanihenkilöautoa, pääasiassa Mersuja, vuoden 52 -mallista aina vuoden 87 malliin saakka.
Vaikka autojen määrä tuntuu paljolta, niin nopeasti Lanamäki luettelee lähialueiltakin harrastajia, joiden tallien kätköistä löytyy paljon enemmän museoautoja, kuin häneltä!
Museoautoharrastus alkoi Lanamäellä henkilöautoista, kuorma-auton hän hankki 20 vuotta sitten Jarmo Ristolaiselta, joka oli ostanut kyseisen Jyry-Sisun huutokaupasta ja kunnostanut sen.
– Tämä auto on melkoinen harvinaisuus. Se on aikanaan palvellut Porin lentokentän huoltoautona ja mittarissa on vain 175000 kilometriä, ja niistä 100000 olen minä ajanut, Lanamäki esittelee.
Kyseessä on ns. Maailmanpankin Sisu, joita valmistettiin aikanaan 200 kappaletta. Alun perin se on ollut väriltään keltamusta, mutta sittemmin se on maalattu punamustaksi.
– Kuorma-auton halusin, koska olen aina ollut automies ja vaikka olinkin ammatiltani kauppias, meillä oli yrityksellä myös kuorma-autoja. Kuorma-auton kuljettaja oli minun haaveammattini, vaikka omia autoja ajoivatkin pääasiassa vieraat kuskit.
Jyry-Sisun Lanamäki sai hankittua edelliseltä omistajaltaan vaihtokaupalla, eikä katua ole tarvinnut, sillä kertaakaan tämä luotettava työjuhta ei ole jättänyt omistajaansa tien päälle.
Lanamäki ei itse entisöi museoautojaan, vaan hankkii niitä valmiiksi entisöityinä. Huollot hän tekee itse. Ajettavuudeltaan vanhat autot eivät ole samanlaisia kuin nykypäivän menopelit, sillä niillä on paljon työläämpi ajaa. Ratit ovat isoja, autot kankeita kääntää ja ilmastointia ei ole, joten kesähelteellä ohjaamossa voi olla hikiset paikat.
Tuula Jokiaho
