Nelimarkka-museossa on avautunut laaja uskontoa ja uskonnollisuutta sekä kristillistä kulttuuriperinnettä kuvataiteessa tarkasteleva näyttely.
Keskeinen tarkastelukulma on ei-kirkollinen pohjalaislähtöinen taide. Näkyvätkö pohjalaisalueilla vahvasti vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnollisuus ja uskonnolliset liikkeet, kuten körttiläisyys tai lestadiolaisuus taiteessa? Onko perinteillä tai ajalla vaikutusta uskonnolliseen tarpeeseen ja sen ilmaisemiseen? Millaista on nykyajan hengellisyys?
Näitä kysymyksiä on mielessään pohtinut näyttelyn kuraattori Anne-Maj Selin, joka ei halua antaa näyttelyyn tutustujalle kysymyksiin vastausta vaan toivoo, että jokainen käy itse tutustumassa teoksiin ja löytää vastauksen sitä kautta.
– Henkisyys on jo pitkään ollut kasvavan kiinnostuksen kohde eri taiteen aloilla ja monilla taitelijoilla on töissä näkyvillä elämän pohjakysymysten pohdinta, vaikka teoksissa ei olisikaan uskonnollista symboliikkaa, Selin sanoo. Hänen näyttelyyn valitsemansa teokset ovat lähes kaikki ei-tilaustöitä, vaan taitelijoiden omia tulkintoja ja sanomaa.
Maallistuneessa nyky-Suomessa taide on yhä enemmän kiinnostunut uskonnosta olematta silti välttämättä uskonnollista. – Monet pohjalaistaiteilijat, näyttelyssä mukana olevien lisäksikin, käsittelevät taiteessaan omaa uskoaan tai uskonnollisuuttaan, uskonnollisia tapoja ja perinteitä, uskontoon liittyviä ennakkoluuloja, uskonnon ulkoisia merkkejä, kirkkoja ja kirkkokansaa tai henkisiä arvoja, pyhää, pyhän kokemista ja sen yhdistämistä arkeen.
Eri aikakausien taiteilijoista mukana ovat Nelimarkka-museon isäntä, uskonnollisuudestaan tunnettu Eero Nelimarkka ja yli kaksikymmentä muuta taiteilijaa kuten Veikko Vionoja, Arvid Broms, Vilho Lampi, Eero Hiironen, Antti Ojala, Juhani Harri, Carl Wargh, Pekka Jylhä, Marita Liulia, Heikki Mäki-Tuuri, Tapani Kokko, Juha Tammenpää, Mia Damberg, Tiina Laasonen, Teemu Mäki, Pauliina Turakka Purhonen, Tapio Hirvonen ja Riku Riippa, joilla kaikilla on jokin side pohjalaisuuteen.
Vanhinta taidetta ovat 1600-1700-lukujen kirkkoveistokset. Ikonisten uskontoaiheiden kuvaajiin kuuluvat Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt ja Kuutti Lavonen. Kati Raitisen ja Christian Lindbladin Mäntän kuvataideviikoille tuottama Surujen jukeboksi tarjoaa näyttelyssä musiikkia 1100-luvulta tämän hetken äänimaailmoihin.
Esillä on myös aivan uusia teoksia, kuten Tiina Laasosen teossarja rypistetyistä nenäliinoista. Teemu Mäen teoksessa kyseenalaistetaan asenteita ja ennakkoluuloja.
– Aika muuttuu ja asioita voidaan käsitellä eri tavalla kuin ennen. Toivon, että näyttelyyn otetaan kantaa ja se herättää keskustelua, Selin sanoo.
Teoksia on näyttelyyn hankittu niin toisilta museoilta, taiteilijoilta itseltään kuin yksityiskokoelmistakin. Näyttelyn asettelu on yhtä vavahduttava kuin sen aihekin. Tilasta toiseen siirtyessä katsoja siirtyy myös tunnelmasta toiseen hyvin tummasävyisistä, vakavista ja synkistäkin tunnelmista yläkerran enkeleiden ja hyvinkin valoisalla tavalla puhuttelevien teosten pariin.
Nyt, jos koskaan, onkin syytä ottaa talven ohjelmaan vierailu Nelimarkka-museolla, sillä näyttely on esillä aina 5.3. saakka.
Tuula Jokiaho
