Vanhojen turvetuotantoalueiden tulevaisuus on monen metsäomistajan mietteissä, sillä jos turvetuotannosta poistuneille alueille ei tehdä mitään, niillä ei myöskään kasva mitään.
Entisten turvetuotantoalueiden metsitys ja hiilensidontamahdollisuudet ovat olleet myös monen tutkijan työpöydällä jo pitkään ja pikkuhiljaa alkaa olla myös käytännön kokemusta ja näyttöä siitä, miten metsitys onnistuu.
Alajärvellä Savonnevalla entisen turvetuotantoalueen koko on noin 45 hehtaaria. Vuonna 2011 sinne istutettiin metsää noin kymmenen hehtaarin alueelle, vuonna 2013 viidelle, vuonna 2017 peräti 27 hehtaarille ja vielä tänä keväänä hehtaarin verran.
Vanhemmassa metsityksessä on istutettu mäntyä ja myöhemmin on männyn lisäksi istutettu rauduskoivua sekä kokeiltu kuusta. Kohteella näkyy hyvin, miten eri puulajit soveltuvat entiselle turvetuotantoalueelle.
– Turvetuotanto alueella aloitettiin vuonna 1998 ja viimeinen nosto oli 2016, kertoo metsänomistaja Heino Marjamäki.
Vanhaa turvetuotantoaluetta ei voi metsittää suoralta kädeltä, vaan ensin sen ojat on kunnostettava, koska vettä ei saa olla liikaa. – Jos tätä asiaa ei saada kuntoon, on mietittävä muita vaihtoehtoja metsittämiselle, toteavat toiminnanjohtaja Arto Alanen Metsänhoitoyhdistys Suomenselästä ja tutkija Lasse Aro Luonnonvarakeskuksesta.
Muuna vaihtoehtona on muun muassa uudelleen soistaminen ja viime aikoina ovat nousseet esille muun muassa aurinkopaneelit, joita Möksyn alueelle, missä Savonnevakin sijaitsee, on tulossa tulevaisuudessa runsaasti.
Nopein tapa hoitaa alueet kuntoon on kuitenkin metsitys, jossa hiilensidontaan päästään 15 vuoden aikajänteellä.
Kun alueen ojat on saatu kuntoon, on seuraavaksi vuorossa sen tuhkalannoitus. – Jäännösturpeessa on paljon typpeä, mutta ei kivennäisaineita, siksi tuhkalannoitusta tarvitaan, Alanen kertoo.
Parhaaksi puulajiksi näille kohteille istutettavaksi on osoittautunut mänty. – Toki maanomistaja voi myös olla tekemättä mitään tuhkalannoituksen jälkeen, jolloin alueella alkaa pian kasvaa hieskoivua energiapuuksi, Lasse Aro huomauttaa.
Savonnevalla lannoitetut alueet on istutettu ja tulos istutuksista on hyvin odotusten mukainen. Mänty tuntuu viihtyvän alueella oikein hyvin, vain joissain kosteammissa notkopaikoissa kasvu ei ole yhtä hyvää.
– Kokonaisuus on jopa parempi, kuin mitä alunperin osasimme ajatella, Alanen ja Marjamäki toteavat. Kun ensimmäiset osat alueesta istutettiin, ei tuhkalannoituksen hyötyä vielä täysin tunnettu, mutta nyt se on osoittanut käytännössäkin toimivuutensa.
Kun metsä on päässyt hyvään kasvuun, ei muuta lannoitusta enää tarvitakaan. Ainoastaan boorin kanssa voi jatkossa tulla ongelmaa, mutta boorilannoitus ei ole iso investointi ja se vaikuttaa nopeasti.
Joutoalueiden metsitykseen tukea
Etelä-Pohjanmaalla joutoalueiden metsityspotentiaali on yhteensä 5400 hehtaaria, josta entisiä turvetuotantoalueita on 1300 hehtaaria ja entisiä maatalousmaita 4000 hehtaaria.
Näille joutoalueille tarkoitettua metsitystukea myönnetään vielä ensi vuoden loppuun saakka, joten maanomistajilla on vielä hyvä mahdollisuus hakea sitä.
– Etelä-Pohjanmaalla on paljon sopivia kohteita ja täällä on myös ymmärretty asian kannattavuus hyvin, Aro sanoo. – Metsänomistajat, jotka ovat jo kokeilleet turvetuotantoalueiden metsitystä, yleensä myös jatkavat sitä saamiensa kokemusten perusteella.
Entisten turvetuotantoalueen metsityksestä kiinnostuneen metsäomistajan kannattaa lähteä selvittämään alueen vaihtoehtoja ja rahoitusmahdollisuuksia.
Joutoalueiden metsitystukea voidaan myöntää alueille, jotka eivät ole maatalouden maata eivätkä metsämaata. Sillä tuetaan metsänkasvatukseen sopivien puuttomien ”joutoalueiden”, esimerkiksi entisten turvetuotantoalueiden, metsittämistä.
Vähäpuustoisella tai vähäarvoista puustoa kasvavalla kohteella tehtävään metsänuudistamiseen tukea ei voi saada. Myöskään ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittäville alueille tukea ei voida myöntää.
Tukea on haettava kirjallisesti ennen metsitystoimenpiteen aloittamista. Toimenpiteet voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun on saanut tukipäätöksen Metsäkeskukselta.
– Metsäkeskus käy alueet ensin läpi, tarvittaessa maastokäynnein ja myös Ely-keskus antaa asiasta lausunnon, Alanen selvittää.
Tukeen on jatkuva haku ja kun sitä on myönnetty, työt tulee aloittaa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Seuraavien vuosien aikana metsänomistajalle maksetaan myös hoitopalkkio.
Tuula Jokiaho
