Perhossa puhaltavat uudenlaiset tuulet. Toukokuussa hyväksyttyä Puheista tekoihin 2022–2030 -kuntastrategiaa on lähdetty työstämään niin henkilöstön, luottamushenkilöiden kuin kuntalaistenkin kanssa. Strategian keskeisenä tavoitteena on muuttaa kunnan toimintakulttuuria.
Kunnanjohtaja Lauri Laajala tiivistää, että strategian keskeinen onnistuminen syntyy ennakkoluulottomalla olemassa olevien toimintatapojen tarkastelulla ja sujuvamman toiminnan käyttöönotolla arjen työssä.
Meneillään olevalla strategiakaudella on tarkoitus järjestää erilaisia työpajatilaisuuksia, joihin liittyvät niin yrittäjille suunnatut kahvitilaisuudet kuinkaikille kuntalaisille tarkoitetut paikallisparlamentit ja muut avoimet keskustelutilaisuudet.
Perholla on kunnianhimoinen tavoite taklata väestön väheneminen ja kasvattaa maltillisesti kunnan asukaslukua. Ensi vuoden tavoitteeksi on otettu asukasluvun kasvattaminen 50 henkilöllä. Vuonna 2030 Perhossa on 3500 nykyisen 2670 asukkaan sijasta. Laajala myöntää tavoitteen olevan kunnianhimoisen.
– Keskeiset asiat tavoitteeseen pääsemisessä liittyvät asumisen infraan eli asunto- ja tonttitarjontaan, kunnassa saatavilla oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin sekä työpaikkoihin ja yrittäjyyteen. Kunta pyrkii vahvistamaan näitä asioita osallistavalla elinvoimapolitiikalla ja käytännön toimilla.
Vuonna 2023 kuntastrategian läpivientiä syvennetään myös elinvoimatyön ja yrittäjyyden osalta toteuttamalla laajan elinvoimakartoituksen luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja yrittäjien keskuudessa. Näitä tuloksia ja johtopäätöksiä ruoditaan avoimessa elinvoimaseminaarissa, jossa aiheiksi on kaavailtu muiden muassa yritystoiminnan kehittämistä ja elinkeinoelämän elinmahdollisuuksien nostamista.
Strategia kuuluu kaikille
Perhon kunnan Puheista tekoihin 2022–2030 -kuntastrategiaa työstetään ja viedään eteenpäin aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. Kunnassa on käynnistetty strategian toimeenpanon valmennukset, joissa strategia palastellaan askel askeleelta esimiesten ja johtavien luottamushenkilöiden kanssa.
Henkilöstölle on järjestetty kolme erillistä mutta samansisältöistä tilaisuutta, joissa käytiin läpi strategiakokonaisuus. Syvällisemmin ideoitiin strategian Ideoista toimeenpanoon -askelta. Jokaisessa työyksikössä koottiin ideataulu, johon kirjattuja ideoita on jo siirretty käytäntöön.
– Kokemukset tähän saakka toteutetuista valmennuksista ovat hyvin positiivisia. Valmennukset ovat sujuneet innostavasti ja keskustelut niissä hyvinkin ratkaisuhakuisia ja myönteisiä. Ideointi on siirtynyt eri työyksiköihin. Hyviä ja helposti toteutettavia ideoita on toteutettu.
Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan kunnan kehittämiseen, johon strategia tarjoaa hyvät vaikuttamismahdollisuudet. Puheista tekoihin -kuntastrategiaa käsiteltiin paikallisparlamentissa kahvikupposen ääressä.
Keskustelu oli vapaamuotoista ja vireää. Ilmoille heitettiin hyviä ideoita ja etsittiin ratkaisuja esimerkiksi kolmannen sektorin eli yhdistysten toimijapulaan. Nuoria kannustettiin tulemaan mukaan yhdistystoimintaan.
Laajalan ajattelee, että kunnassa toteutetaan osallistuvaa budjetointia, jossa kuntalaisille annetaan mahdollisuus keskustella ja määritellä julkisia kulutuskohteita. Kunnalla on tosin lakisääteisiä tehtäviä, joita se toteuttaa lain määräämällä tavalla ja niiden resurssoinnista vastaa viranhaltijat.
Haasteita ja uudistuksia
Perhossa – kuten muissakin maamme kunnissa – syksyn eräs painopiste on ollut tulevan vuoden talousarvio. Hyvinvointialueiden toiminnan alkaminen ja energiakriisi vaikuttavat talousarvioihin – samoin esimerkiksi Euroopan tilanne, Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset. Perhossa uskotaan Lauri Laajalan mukaan vahvasti tulevaisuuteen.
– Kokonaisuutena talousarvion tasapainoon saaminen on ollut haastavaa ja edellyttää myös toiminnallisia muutoksia organisaatiossa, joihin kuuluvat esimerkiksi yhteistyö ja liittyminen Järvinet Oy:n omistajaksi taloushallinnon palveluissa ja kuntakonsernin kiinteistönhuollon palveluiden ulkoistaminen kuntakonsernin kiinteistöyhtiöiden osalta, mikäli saamme ja löydämme hyvät ja toimivat yhteistyökumppanit.
Talousarviossa huomioidaan muiden muassa liikuntahalli-investoinnin käynnistäminen tulevana vuonna. Valtuusto on tehnyt päätöksen liikuntahallin sijoituspaikasta.
Kokonaisvastuurakentamisen urakkakilpailutus on tarkoitus saada päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Investointipäätös tehtäneen osana ensi vuoden talousarviota ja itse investointi ajoittuu vuosille 2023 ja 2024.
Laajala valottaa, että liikuntahallin yhteyteen rakennetaan uusi valmistuskeittiö ja koulukeskusta palveleva ruokala.
Koulukeskuksen valmistuskeittiö siirtyy joululoman aikana väistötiloihin kampuksen keittiölle. Toisena valmistuskeittiönä otetaan käyttöön Möttösen koulun keittiö. Koulukeskuksen ruokala siirtyy kirjaston alakertaan jakelukeittiöksi, jossa ruokailevat Kirkonkylän koulun ja Keskuskoulun oppilaat.
Nuorisotilat eli nuoppari olisi siirtymässä entisen päiväkoti Satulinnan tiloihin investoinnin toteuttamisen ajaksi. Koulukeskuksen ja lukion koululounaat valmistetaan kampuksen keittiöllä. Möttösen koulun keittiöllä valmistetaan puolestaan Möttösen koulun ja Mäntymetsän päiväkodin ateriat.
Virpi Poikelin
