Arkkitehti Elissa Aallon elämää ja työtä juhlistetaan Villa Väinölässä marraskuun 23. päivään saakka esillä olevassa näyttelyssä.
Alvar Aallon puolisona tunnetun Elissa Aallon elämäntyö ja persoona nostetaan esiin Villa Väinölän näyttelyssä. Aallon elämää valotetaan 14 erillisessä osiossa. Villa Väinölässä voi myös katsoa valokuvista kootun videoesityksen. Näyttely on historiallinen, sillä se on ensimmäinen Elissa Aallon elämästä ja urasta kertova näyttelykokonaisuus.
Arkkitehti Elissa Aalto -kiertonäyttely saapui Villa Väinölään Rovaniemen Lappia-talolta. Alajärveltä näyttelyn matka jatkuu marraskuussa Ouluun. Alajärven osalta näyttelyllä on Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtajana työskentelevän Tommi Lindhin mukaan suuret odotukset.
– Alajärvellä on Alvar Aallon uran alkupään töitä ja loppupään töitä. Elissan rooli ei ole mitenkään yleisesti tunnettu. Hänellä oli keskeinen asema Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon osakkaana ja hän myös pyöritti Alvar Aallon kuoleman jälkeen 18 vuoden ajan Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:ta.
– Hän vietti kesiään Alvar Aallon kanssa Villa Florassa. Rakennushankkeet ja myös Alvar Aallon sukulaiset sitovat häntä Alajärvelle.
Arkkitehtuuria ja taidetta
Kemissä syntyneen arkkitehti Elsa ”Elissa” Aallon, omaa sukua Mäkiniemi, käden jälki näkyy esimerkiksi Alajärven kirjaston toteutuksessa ja eri puolilla Suomea useissa huolella toteutetuissa arvorakennusten kunnostuksissa.
Satavuotisjuhlinnan kohteena olevan Elissa Aallon päätyö on vuosina 1956–59 ja 1961–63 toteutettu Maison Louis Carré. Tommi Lindh kertoo arkkitehdin matkustaneen Ranskaan noin 40 kertaa.
Italiaan Elissa Aalto suunnitteli Sassuolon asuinalueen, joka on toteutettu suurelta osin. Hänen oma kädenjälkensä ei ole laaja. Mieheltään salaa hän suunnitteli SOS-lapsikylän Espooseen ja ystäväperheilleen kesämökkejä. Harva taitaa tietää, että Elissa suunnitteli painokangaskuoseja, joista H55 oli tilattu Helsingborgissa pidettyyn näyttelyyn.
– Hän suunnitteli paljon painokankaita, jotka eivät menneet tuotantoon saakka, valottaa Lindh.
Elissa – kuten Alvar Aallon ensimmäinen vaimo Ainokaan – ei ollut Alvar Aallon muusa. Tommi Lindh toteaa, etteivät Alvar ja Elissa Aalto olleet tasavertaisia kumppaneita: Elissa oli arkkitehtitoimiston toimitusjohtaja ja pyöritti toimistoa. Alvar-puoliso teki puolestaan arkkitehtoniset päätökset.
– Elissa oli lapseton, mutta perustamansa Alvar Aalto -säätiö oli hänen lapsensa. Hän pelasti Alvar Aallon piirustuskokoelman: piirustukset ovat yhdessä paikassa, mikä on harvinaista.
Kiinnostavaa nähtävää
Museosihteeri Päivi Haapaniemi on iloinen Villa Väinölään saapuneesta kiertonäyttelystä jo siksikin, että Elissa Aalto liittyy Alajärven kirjaston valmistumiseen. Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen miettii puolestaan, että Elissa on todennäköisesti vieraampi henkilö alueen asukkaille.
– Hänellä on merkittävä rooli meidän Aalto-kohteissamme.
Tommi Lindh muistelee omaa tapaamistaan Elissa Aallon kanssa. Elettiin 1980-luvun loppupuolta ja työn alla oli Helsingin Kulttuuritalon saneeraus.
– Piirsin Kulttuuritalon suojavyöhykkeet ja käytin puuvärejä. Olisin halunnut tehdä luokattoman suojelun. Tämä ei käynyt Elissalle, joka sanoi työni olevan aivan liian modernia ajattelua.
Elissa Aallon syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta marraskuun 22. päivänä. Alvar Aalto -säätiössä juhlavuotta on vietetty monin eri tavoin. Säätiö julkaisee marraskuussa ensimmäisen arkkitehti Elissa Aallosta kertovan kirjan, jonka tekemiseen on osallistunut kuusi kirjoittajaa. Kirjan lisäksi on jo julkistettu Elissa Aalto 100 -tuotesarja.
Villa Väinölän näyttelyyn voi käydä tutustumassa tiistaista perjantaihin kello 13–17.
Virpi Poikelin
