Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta maailman tehokkain vesiensuojelija. Ohjelma on historiallinen panostus vesiensuojeluun, nimitäin hallitus linjasi rahoitukseksi yhteensä 69 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.
Näistä vesistökunnostushankkeille ja asiantuntijaverkostojen vahvistamiselle on suunnattu yhteensä 20 miljoonaa euroa.
– Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt vesiensuojelun tehostamisohjelmasta jopa yli 700000 euroa lähes 30 vesistökunnostushankkeelle. Avustuksia voi käyttää esimerkiksi vesistökunnostushankkeen toteutukseen, suunnitteluun ja hallinnointiin, kertoo suunnittelija Viivi Kuusisto ELY-keskuksesta.
Avustusta voi hakea rekisteröitynyt yhdistys, kunta tai muu yhteisö ja avustusta haetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Pääsääntöisesti myönnettävä avustus on 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
– Lisäksi Etelä-Pojanmaan ELY-keskukselta on haettavissa harkinnanvaraiset valtionavustukset myös vesistö-, vesitalous- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiselle. Ensi vuoden avustushaku on käynnistynyt 18.10. ja jatkuu 30.11. saakka.
Vesistökunnostukset Pohjanmaalla
Vesistökunnostushankkeilla parannetaan vesiemme tilaa ja suojellaan arvokkaita vesistöjämme. Vuoden 2022 vesiensuojelun tehostamisohjelman avustamissa vesistökunnostushankkeissa on muun muassa niitetty vesikasvillisuutta, rakennettu kosteikkoja sekä tehty koski- ja kutualuekunnostuksia ja vesistökunnostussuunnitelmia.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman avustuksilla tuetaan erityisesti hankkeita, jotka ovat rehevien järvien ja merenlahtien sekä virtavesien tilaa parantavia, lajien säilymisen ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä sekä hankkeita tukevien alueellisten vesien- ja merenhoidon verkostojen toimintaa ja niiden kehittymistä.
Esimerkiksi Pietarsaaressa toimivan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoiva Rannikko-Pohjanmaan vesistökunnostusverkosto on vesiensuojelun tehostamisohjelman avustama asiantuntijaverkosto.
Avustettuja vesistökunnostushankkeita on käynnissä tänä vuonna niin Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla kuin Etelä-Pohjanmaallakin. Vesistöjä on kunnostettu monipuolisesti.
Esimerkiksi vesikasvillisuutta on niitetty Uudessakaarlepyyssä Munsalassa sijaitsevassa Bullerholmsfjärden nimisessä fladassa sekä Kokkolan Ruotsalossa Pirttiperän merenlahdella. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä on rakennettu kosteikko Peränne järven niemenlahteen sekä Alavudella sijaitsevalle Hirvilammelle on tehty kunnostussuunnitelma.
Kosteikkojen tarkoituksena on pidättää ja hidastaa esimerkiksi alueen maa- ja metsätalouden ojitusja valumavesiä valumasta vesistöön kuten järveen. Vesikasvillisuuden kuten järviruo’on niitolla edistetään vesiekosysteemin tasapainoa, monimuotoisuutta ja vesistön käyttöä.
Vesikasviston monimuotoisuus on tärkeää vesien muulle eliöstölle ja hiilen sidonnalle. Niitto on tarpeellista tilanteissa, jossa jokin laji on runsastunut niin että se aiheuttaa merkittävää haittaa esimerkiksi vesistön monimuotoisuudelle.
