Alajärven sivistyslautakunta käsitteli kokouksessaan kahta pykälää liittyen lasten kotihoitoon ja varhaiskasvatukseen.
Alunperin Alajärven kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esitti kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Alajärvellä otettaisiin käyttöön kotihoidontuen kuntalisä alle kolmivuotiaiden lasten osalta.
Sivistyslautakunta päätti asiasta, että se ei esitä kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönottoa.
Perusteluna todetaan, että mikäli kaupunki päättää maksaa esityksen mukaista lasten kotihoidon tuen kuntalisää, tulee se ymmärtää taloudellisena lisätukena niille lapsiperheille, jotka muutoinkin hoitaisivat lapsensa kotona. Varhaiskasvatuspaikkojen tarpeeseen se ei aiempien kokemusten perusteella vaikuta.
Lainsäädännössä painotetaan lasten oikeutta vahaiskasvatukseen. Myös useat valtakunnalliset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat alle kouluikäisten lasten hyötyvän varhaiskasvatuksesta.
Lopullisen valinnan lapsensa varhaiskasvatuksesta tai kotihoidosta tekevät aina huoltajat oman perheensä olosuhteista ja tarpeista riippuen
Kotihoidon tuen kuntalisän kulut olisivat nykyisellä kotihoidon tuen asiakasmäärällä arviolta 217000 euroa vuodessa lakisääteisten kotihoidon tuen kulujen lisäksi. Laskentaperusteena on käytetty marraskuun 2022 kotihoidon tuen asiakasmäärää.
Toisessa pykälässä käsiteltiin 28 valtuutetun tekemää valtuustoaloitetta, jonka mukaan Alajärven kaupunki selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannuksia ja vaikutuksia.
Alajärven alueella varhaiskasvatusmaksutuottoja saatiin viime vuonna 329000 euroa ja vuoden 2022 arvioitu maksutuottojen määrä on noin 290000 euroa. Vuoden 2023 talousarvioon maksutuottojen määräksi on maksuperusteiden muuttumisen vuoksi arvioitu vain noin 206000 euroa.
Maksutuotot sisältävät myös avoimen varhaiskasvatuksen ja esioppilaiden kerhotoiminnan asiakasmaksut.
Maksuton varhaiskasvatus toimisi taloudellisena kädenojennuksena niille lapsiperheille, joissa on varhaiskasvatuksessa olevia alle kouluikäisiä lapsia ja joille perheen tulojen perusteella määräytyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksu.
Uudessa koulutuspoliittisessa selonteossa varhaiskasvatuksen merkitystä korostetaan tasa-arvoisen oppimisen ja koulutukseen osallistumismahdollisuuksien ensimmäisenä askeleena.
Suomen hallituksen hallitusohjelman koulutuspoliittisia tavoitteita ovat varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. Maksuton varhaiskasvatus todennäköisesti tukisi lasten laajempaa varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä.
Asiakasmaksujen poisto myös keventäisi hieman varhaiskasvatuksen hallinnon työtä maksupäätösten teon ja asiakasmaksujen laskutuksen jäädessä pois.
Maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutusten kokonaisarviointi on haastavaa, koska tulojen poistuminen on vain yksi osa kustannuksista.
Maksuttomuudesta johtuvaa mahdollista lapsimäärään lisäystä ei voida ennakoida ja lisäys aiheuttaa lisähenkilöstön ja lisätilojen tarvetta. Mahdollinen lapsimäärän lisäys aiheuttaisi myös rekrytointihaasteita tilanteessa, jossa kelpoisen henkilöstön saatavuus on muutoinkin vaikeaa.
Näistä syistä sivistyslautakunta päätti, ettei Alajärvellä oteta käyttöön maksutonta varhaiskasvatusta.
Tuula Jokiaho
