Joulukorteissa on monenlaisia ilmaisuja: iloista, hyvää, ihanaa, valkoista, rauhallista joulua. Haluan itse toivottaa joulua nyt tuolla viimeisellä adjektiivilla.
Haastava vuosi alkaa olla lopuillaan. Enemmin kuin moniin vuosiin suomalaisissakin kodeissa ja seurakunnissa on rukoiltu rauhan puolesta. Onhan toki sotia riittänyt maailmalla kaiken aikaa, mutta lähellä oleva taistelukenttä on tuonut rukouksen ajankohtaisemmaksi ja konkreettisemmaksi.
On ollut mielenkiintoista kuulla sodan ajan jouluista rintamilla, miten sielläkin aseet vaikenivat ja Enkeli taivaan -virsi kajautettiin ilmoille korsusta tai juoksuhaudasta. Rauha oli jotenkin koettavissa äärimmäistenkin olosuhteiden keskellä.
Rauha liittyi joulun sanomaan jo alun perin. Enkelin ympärillä oleva taivaallinen sotajoukko ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”.
Rauha ei tarkoita tässä vain sodan vastakohtaa, vaan sopusointua ja harmoniaa Jumalan ja ihmisen välillä ja sitten myös ihmisten keskinäisissä suhteissa ja sekä myös luomakunnan suuntaan.
Jeesus sanoi: ”Minun rauhani, sen minä annan teille”. On kyse rauhasta, joka ei aina liity ulkoisiin olosuhteisiin tai edes tunteisiin. Sydämessä oleva rauha rakentuu luottamukseen siihen, että Jumalalla on hyvä tahto meitä ja minua kohtaan. Se rakentuu luottamukseen siihen, että saa elää anteeksiantamukseen turvaten niin tänään kuin huomennakin.
Rauha kodeissa ja perheissä heijastuu koko yhteiskuntaan ja myös päinvastoin, maailman myrskytessä on hyvä, jos on paikka mihin saa tulla turvaan ja suojaan. Tätä Vapahtajan tuomaa rauhaa toivon erityisesti niihin koteihin, joissa ei juuri nyt syystä tai toisesta tuota rauhaa näy.
Rauhallista joulua!
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki
