Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelussa Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. Nyt Sydänliitto on koonnut dataa vuoden 2022 parhaiten sydänturvallisuuden tasoaan parantaneista kunnista ja rankkasi kovimmat nousijat ja laskijat.
Vuoden 2022 aikana Suomen sydänturvallisimman kunnan titteli vaihtui. Kustavi menetti vuoden aikana kärkipaikkansa Kivijärvelle, joka nousi kärkeen sijalta 7. Kakkospaikalle kiilasi Isojoki merkittävällä nousulla sijalta 70. Kustavi jätettiin kolmanneksi.
Hyvinvointialueiden osalta kärkipaikka pysyi Keski-Suomella. Itä-Uusimaa nousi sijalta 5. hopealle. Kovimman parannuksen hyvinvointialueista teki Etelä-Savo ja suurin putoaja oli Kainuu.
Perää 309 kunnan vertailussa pitävät 12 kuntaa, joihin ei ole rekisteröity yhtään defibrillaattoria eli sydäniskuria. Ahvenanmaa näyttäytyy alueellisesti heikoimpana. Perässä tulevat Helsinki ja varsinaisista uusista hyvinvointialueista heikoimpana oleva Kymenlaakso.
– Sydänturvallinen Suomi -palvelussa kuntien sijoitukset ja sydänturvallisuuden tasot elävät ajantasaisesti, jolloin kunnissa ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä nopeasti näkyviä ja todennettavia tulosparannuksia.
– Varautuminen ja sillä saavutettavat taloudelliset hyödyt kannattaisi viimeistään nyt ottaa kunnissa ja hyvinvointialueilla esille sekä hyödyntää sydänturvallisuudessa saavutettuja tuloksia kunta- ja aluemarkkinoinnissa, vinkkaa Sydänliiton markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Esa Takala.
Sydänturvallisuus on muutamissa edelläkävijäkunnissa kirjattu osaksi hyvinvointi- tai turvallisuussuunnitelmaa. Nyt sen raportointi ja seuranta on erityisen helppoa, kun kunnilla ja hyvinvointialueilla on tähän valmis työkalu. Sydänturvallisuuteen on kuitenkin kaikilla kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa.
– Sydänturvallisuuden kehittämisen on hyvä olla suunnitelmallista. Tähän Sydänturvallinen Suomi -palvelu tarjoaa valmista indikaattoritietoa. Jokainen meistä voi omalta osaltaan varautua sydänpysähdystilanteisiin esimerkiksi harjoittelemalla elvytystä ja paikantamalla arkiympäristön sydäniskurit defi.fi-palvelusta tai 112 Suomi -sovelluksesta, täydentää Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Alueemme kunnista Alajärvi petrasi viime vuoden aikana sijoitustaan yhdellä, nousten sijalta 51 sijalle 50. Väkiluku 31.12.2021 on ollut 9311 henkilöä ja sydäniskureiden määrä 22 kappaletta. Sydänturvallisuuden taso oli viime vuonna 56/100.
Lappajärven väkiluku oli 31.12.2021 kaikkiaan 2866 henkilöä ja sydäniskureita löytyi viime vuonna viisi kappaletta. Sydänturvallisuudessa Lappajärvi piti sijoituksensa samana kuin edellisenä, ollen 104. sijalla. Sydänturvallisuuden taso oli viime vuonna 47/100.
Soinissa väkiluku oli 31.12.2021 kaikkiaan 1997 henkilöä ja sydäniskureita löytyi viime vuonna neljä kappaletta. Sydänturvallisuudessa Soinin sijoitus laski edellisvuoden 117. sijasta sijaan 114. Sydänturvallisuuden taso oli viime vuonna 45/100.
Vimpelin väkiluku 31.12.2021 oli 2756 henkilöä ja sydäniskureita viime vuonna löytyi seitsemän kappaletta. Sijoitus suhteessa viime vuoteen pysyi ennallaan lukemassa 176. ja sydänturvallisuuden taso oli viime vuonna 39/100.
Perhon väkiluku 31.12.2021 oli 2676 henkilöä ja sydäniskureita viime vuonna löytyi neljä kappaletta. Sijoitus suhteessa viime vuoteen laski kahdella pykälällä ollen nyt 166. ja sydänturvallisuuden taso oli viime vuonna 40/100.
Kyyjärven väkiluku 31.12.2021 oli 1232 henkilöä ja sydäniskureita viime vuonna löytyi kolme kappaletta. Sijoitus suhteessa viime vuoteen nousi yhdellä pykälällä ollen nyt 28. ja sydänturvallisuuden taso oli viime vuonna 62/100.
Sydäniskureiden määrän lisäksi sydänturvallisuuden tasoon vaikuttavat mm. niiden sijoittelu ja sepelvaltimotauti-indeksi.
