Suomessa toimintaterapeutit valmistuvat ammattikorkeakoulusta, jonka jälkeen mahdollisuuksia syventää opintoja oman alan jatkokoulutuksilla ei ole.
Kun intohimo ja palo oman ammattitaidon kehittämiseen kuitenkin elää, ei auta kuin tähyillä kauemmaksi. Näin teki vuonna 2018 alajärveläisen TerapiaMessin toimintaterapeutti ja yrittäjä Maiju Korkea-aho, joka päätyi opiskelijaksi Ruotsiin Jönköpingin yliopistoon.
Nyt Maiju on viittä vaille maisteri. Hän suorittanut filosofian maisteriopinnot pääaineenaan toimintaterapia ja pureutunut opinnäytetyönään suomalaisten yrittäjien näkemyksiin ja kokemuksiin elämän tasapainosta. Viralliset maisterin paperit tullevat kevään aikana.
Opinnäytetyön aihe oli varmasti Maijulle läheinen: koko opiskeluaikansa hän myös työskenteli toimintaterapeuttina ja yrittäjänä, perheeseen syntyi toinen lapsi ja aivan varmaa on, että elämän tasapainon ylläpitäminen aiheutti välillä haasteita.
Ajatus jatko-opinnoista syntyi Maijulla hänen osallistuttuaan tunnetaito-ohjaaja koulutukseen. -Turhauduin, siihen, että jatkokoulutuksia ei ollut tehty toimintaterapian näkökulmasta. Moni täydentää osaamistaan, mutta tieto täytyy aina itse sulauttaa osaksi toimintaterapian teorioita, Maiju sanoo.
Päätöstä yliopisto-opinnoista hän kuitenkin kypsytteli vuoden verran. Opinnot pystyi suorittamaan täysin etänä ja samassa ryhmässä olikin opiskelijoita eri puolilta maailmaa. – Hauska sattuma oli, että samaan aikaan kanssani opinnot aloitti toinenkin alajärveläislähtöinen toimintaterapeutti, kaikkiaan suomalaisia oli kahdeksan.
Omassa maakunnassamme Maiju on ainoa maisteriopinnot suorittanut toimintaterapeutti. Hän kokee, että opinnoista oli hänelle paljon hyötyä oman työn ja yrityksen kehittämisessä, sillä nyt palveluja pystyy miettimään laajemmassa kuvassa ja suunnitella myös uusia alueita, joissa toimintaterapiasta olisi hyötyä.
– Tällä hetkellä teemme lähinnä lääkinnällistä kuntoutusta. Toimintaterapian hyödyt olisivat kuitenkin merkittäviä myös ennaltaehkäisyssä ja työterveyshuollossa.
Työn ja vapaa-ajan erottaminen tärkeää alusta alkaen
Opinnäytetyössään Maiju haastatteli 18 suomalaista yrittäjää eri puolilta Suomea, eri yksinyrittävistä aina noin 50 henkilöä työllistäviin.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, miten helposti rajat häviävät ja vapaa-aika sekoittuu työhön ja toisinpäin. On yrittäjän omalla vastuulla huolehtia näistä rajoista, jotta elämä olisi selkeää ja tasapainossa.
– Esille nousi, että yrittäjän itsetuntemus on keskeisessä roolissa, yrittäjän pitää oppia tietämään, mikä on hänelle hyväksi.
– Yrittäjät kokivat, että he ovat helposti innostuvia, uppoavat töihin. Moni sanoi, etteivät he osaa tehdä muuta kuin työtä, koska vapaa-aikaan ei ole panostettu.
Osa yrittäjistä koki tämän ongelmaksi, osa taas ei. – Etenkin yrittäjyyden alkuvaiheessa olevista moni ei pitänyt asiaa ongelmana, mutta jossain kohtaa tuli käänne ja huomattiin, että työn lisäksi pitäisi olla muutakin elämää.
– Osa onnistui todella hyvin löytämään tasapainon työn ja vapaa-ajan välille, joskus oikea tapa löytyi kokeilujen kautta.
Maiju kertoo tutkimuksessa nousseen esiin, että ne yrittäjät, jotka jo yrittäjyyden alkutaipaleella asettivat rajoja työn ja vapaa-ajan välille ja ajattelivat asiaa, pystyivät pitämään tilanteen paremmin hanskassa. – Yrittäjyyden alkuvaiheista alkaen olisi järkevää varata aikaa myös muulle elämälle.
Yrittäjien hyvin- ja pahoinvoinnista puhutaan paljon, mutta tutkimukseen osallistuneet yrittäjät voivat varsin hyvin. – Asiaan vaikutti varmasti se, että mukaan hakeutui henkilöitä, jotka olivat jo ajatelleet elämänsä tasapainoa.
Tutkimusten mukaan 25 prosenttia suomalaisista yrittäjistä kertoo ylikuormituksesta. Maijun tutkimuksessa arveltiin monia seikkoja, miksi tilanne vastaajien mielestä on näin. Liikaa työtä, elämän eri osa-alueet eivät jakaudu tasaisesti ja itsetuntemuksen puute nousivat voimakkaimmin esille.
Yrittäjiltä kysyttiin myös sitä, mitä elämän tasapaino heidän mielestään tarkoittaa. Monelle pitkän uran tehneelle asia oli varsin uusi ja he kokivat, että siitä on puhuttu vasta viime vuosina. Nuoremmille yrittäjille termi taas oli tuttu ja asiaa oli usein mietitty alusta saakka.
Monille elämän tasapaino oli ennen kaikkea mielentila, ei pelkästään omaan toimintaan tai ajankäyttöön liittyvä asia, vaikka yrittäjät uskoivatkin, että omalla toiminnalla voi myös vaikuttaa elämän tasapainon kokemiseen.
Perhe nousi pinnalle, mutta ei vahvasti vastakkainasetteluna kuin ehkä joskus ennen. Perhettä pidettiin yhtenä tärkeänä palikkana elämän tasapainossa jopa niin, että lapset olivat monelle hyvä syy lähteä pois töistä ja vaikkapa tehdä terveellistä ruokaa.
Tutkimuksen tuloksia kannattaisikin Maijun mielestä hyödyntää esimerkiksi alkaville yrittäjille suunnatussa koulutuksessa.
– Alkavia yrittäjiä koskevissa koulutuksissa olisi syytä puhua myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista, sillä oli selvää, että jos yrittäjä ymmärtää alusta alkaen vetää rajoja ja ajatella myös omaa hyvinvointiaan, siitä on hyötyä pitkällä tähtäimellä.
Tuula Jokiaho
