Kun Aisapari alkoi pyynnöstä järjestää 72 tuntia varautuminen kotona -koulutuksia ennen korona-aikaa, ei aihe pahemmin kiinnostanut.
Koronan, Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä tilanne on muuttunut ja nyt yhä useampi on miettinyt sitä, miten itse selviytyisi, jos vaikkapa sähköä ja vettä ei tulisikaan kotiin 72 tunnin aikana?
Aisapari ja Eläkeliiton Lehtimäen yhdistys järjestivät yhdessä 72 tuntia -varautuminen koulutuksen, joka veti mukaansa liki 50 osallistujaa kuulemaan neuvot omatoimiseen varautumiseen häiriötilanteissa.
Kurssin vetäjänä oli Marita Mattila Aisaparilta, joka kertoi idean sen järjestämiseen tulleen viime vuoden lopulla, kun Aisapari piti kylällä ajoturvallisuuskoulutuksen.
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Tästä syystä kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta. Olisi hyvä, jos kotoa löytyy vähintään tuoksi ajaksi ruokaa ja lääkkeitä. – On tärkeää tuntea varautumisen perusteet ja se, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteissa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua.
– Iäkkäät ihmiset osaavat yleensä varautua ja miettiä näitä asioita, mutta nuorempi sukupolvi on tottunut siihen, että kaupat ovat aina auki eikä varautua tarvitse, Mattila totesi.
Varautumiseen liittyy kuitenkin muutakin kuin ruoka, vesi ja lämpö. Kotoa tulisi löytyä myös alkusammutusvälineet ja niitä pitää osata käyttää. Myös ensiaputaidot kuuluvat varautumiseen.
– Miten arki muuttuisi, jos sähköt olisivat poissa kolme vuorokautta? Sitä kannattaa miettiä! Meitä on pitkään ohjattu siihen, että kaikki laitteet toimivat sähköllä ja siksi sähkön tulon loppuminen pidemmäksi aikaa olisi melkoinen katastrofi.
– Tämä on täysin mahdollista, sillä esimerkiksi erilaisten luonnonilmiöiden aiheuttamat sähkökatkot eivät korjaannu nopeasti.
Mattila havainnollisti sitä, mitä tapahtuu kun sähkön tulo lakkaa. 15 minuutissa useimmat kaupat sulkevat ovensa ja parin tunnin päästä tietoliikenteen tukiasemat mykistyvät ja vedentulo loppuu. Kuuden tunnin kuluttua puhelin- ja nettiyhteydet katkeavat.
– Jos koti lämpiää sähköllä, on jo etukäteen mietittävä missä on peittoja ja lämpimiä vaatteita. Lattioille kannattaa lisätä mattoja, sulkea ikkunat, ovet ja väliovet, tukkia raot ja peittää ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä.
– Kylmässä asunnossa nukuttaessa hyvä makuupussi on iso apu, nukkua kannattaa mahdollisimman lämpimässä tilassa ja käyttää mielikuvitusta lämmikkeiden kanssa.
Ruoanvalmistuksen osalta Mattila huomautti, että monet ruuat voi syödä myös kylmänä, asia, jota kannattaa miettiä jo kotivaraa ostaessa. – Lämpimän ruoan kanssa kannattaa hyödyntää vaikkapa takka tai ulkogrillit!
Mattila muistutti kuulijoitaan myös siitä, että vaikka hanasta tulisi häiriötilanteessa vettä, sitä ei pidä päästää viemäriin verkoston tulvimisriskin takia. Vessa kannattaa jättää vetämättä ja kerätä hanasta laskettu vesi ämpäriin.
Kurssilla saatiin monia hyödyllisiä vinkkejä varautumiseen ja esillä oli myös paljon materiaalia aiheeseen liittyen.
Tuula Jokiaho
