Alajärven lukion vanhojentansseja pyörähdellään tuttuun tapaan monitoimihallilla. Tanssinumeroiksi on valikoitunut sellaisia tansseja, joita paikkakunnan vanhat eivät ole hetkeen tanssineet.
Perjantaina pyörähdellään kaikkiaan kolmessa eri näytöksessä. Puoli seitsemältä monitoimihallilla järjestettävä näytös kerää lehtereille daamien ja kavaljeerien perheenjäseniä ja ystäviä.
Tänä vuonna vanhojentanssipareja on 23. Lukion jatkajien tanssinopetuksesta vastaava liikunnanopettaja Janika Pyhältö kertoo, että helmikuun puolivälin h-hetkeen tähtäävä harjoittelu aloitettiin heti joululoman jälkeen.
– Monitoimihallilla ehdittiin harjoitella vain päivää ennen tansseja, paljastaa Pyhältö.
Liikunnanopettaja Jyrki Paavola valottaa puolestaan, että Alajärvellä tanssitaan eri kappaleita noin kolmen vuoden kierrolla ja pyritään välttämään sitä, että peräkkäisinä vuosina ei tanssita samoja numeroita.
Tänä vuonna tanssinumeroihin kuuluu Menninkäinen, joka on itsenäisyyden juhlavuoden peruja. Vauhdikkaassa tanssissa parit vaihtuvat lennokkaasti. Tanssi on myös nuorten suosikki.
Tanssin ja pukujen juhlaa
Vanhojentanssien juontajat Pihla Joensuu, Helmi Roosa Laakso ja Ella Pesu pohjustavat jokaista tanssinumeroa kertomalla mielenkiintoista knoppitietoa tanssien historiasta.
Nykypäivän vanhojentansseja kuvailtiin pukujuhlaksi.
Tänä vuonna Alajärven daamit luottivat olkaimellisiin pukuihin ja hankinnat tehty jo varhaisessa vaiheessa. Kavaljeereilla puvun valinta oli helpompi prosessi.
– Seinäjoelta käytiin sopiva puku hakemassa. Vaatimuksena oli ainoastaan se, että on musta puku, summasi Atte Salmenautio.
Kimi Lassila huomioi, että pojille vanhojentanssit eivät ole ihan samanlainen juttu kuin tytöille.
– On mukava päästä tanssimaan.
Wienervalssi ja polkkamasurkka ovat poikien mielestä vaikeimmat tanssit. Pompadoura on puolestaan helpoimmasta päästä. Poikien oma tanssi on täynnä vauhtia – ja koreografia tyttöjen käsialaa.
– Odottavalla mielellä ollaan, että kaikki menee hyvin, eikä tule kauheita mokia, tuumasi Aatu Mäkelä ennen ensimmäisen näytöksen alkua.
Päivän ensimmäinen näytös tanssittiin aamukymmenen jälkeen. Ilmassa oli selkeää jännityksen tuntua. Monen tanssijan kasvoilla väreillyt jännitys hellitti otettaan näytöksen edetessä: tämä osataan ja hyvin menee!
Virpi Poikelin
