Mäkelä Alulla on jo pian parin vuosikymmenen ajan raportoitu ja seurattu yrityksen päästöjä ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Kun raportointi aloitettiin, eivät ympäristö ja energiansäästö olleet vielä yleisen keskustelun kärkipaikoilla, mutta hallituksen puheenjohtaja Petri Mäkelä on aina tiedostanut sen, että maapallomme ei yksinkertaisesti kestä nykymenoa.
– Olemme aloittaneet tämän työn ja jatkaneet sitä, jotta oma toimintamme olisi kestävällä tasolla. Olemme tietäneet sen, että tehdyille investoinneille ei ole heti odotettavissa takaisinmaksua niiden ympäristövaikutusten perusteella.
– Luotimme siihen, että se aika tulee, jolloin asiaa aletaan arvostaa. Viime vuosien aikana asiakaskunnan kommentit ja palaute ovat jo kuvastaneet tätä muutosta.
Ympäristötyötä Mäkelä Alulla tehtiin pitkään pitämättä asiasta sen suurempaa ääntä. Näin meni oikeastaan aina siihen saakka, jolloin viime syksynä asia nousi kaiken kansan tietoisuuteen. Yritys sai tuotannon sähköistämisen ja CO2-päästöjen vähentämiseen tähtäävälle hankkeelleen 2,85 miljoonan euron energiainvestointituen. Kokonaisuudessaan investoinnit ovat yli kymmenen miljoonaa.
Tämä uutinen oli myös yksi niistä monista syistä, mikä sai maaliskuun alussa yrityksen toimitusjohtajan pestin vastaanottaneen Marko Orpanan kiinnostumaan Mäkelä Alusta yhä enemmän.
– Olen aikaisemmin työskennellyt useilla eri toimialoilla ja Mäkelä Alun toimitusjohtajan paikan avautuessa totesin sen olevan äärimmäisen kiinnostava mahdollisuus, koska Pohjanmaalla ei vastaavan tason paikkoja usein vastaan tule.
– Kun vielä yrityksen arvomaailma kohtasi hyvin omani, liiketoiminnan arvoista siviiliarvoihin, oli tähän tehtävään helppo hakeutua. Avoimuus, luotettavuus, rehellisyys ja arvostus ovat yrityksen tärkeät kulmakivet.
Orpana kokee Mäkelän tavoin ympäristöasiat äärimmäisen tärkeiksi arvoiksi, jotka osaltaan takaavat luotettavan työ- ja toimintaympäristön ja yrityksen, jossa työntekijät ovat mielellään töissä ja josta he voivat olla ylpeitä.
Mäkelä Alun kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Nyt käynnissä olevat massiiviset hankkeet ovat asioita, joilla tavoitteen saavuttaminen on yhä lähempänä.
Seurantaa ja tietoisuutta
Kun yrityksessä alettiin vuonna 2005 seurata ja raportoida hiilijalanjälkeä aina kuljetuksista alkaen, otettiin käyttöön oma hiilijalanjäljen laskentamalli. EHSQ-päällikkö Päivi Venesoja kertoo, että seurannalla lisättiin omaa tietoisuutta tilanteesta ja ajatukset siitä, miten päästöjä voitaisiin vähentää, alkoivat muodostua.
Ensimmäinen konkreettinen isompi askel päästöjen vähentämiseksi tapahtui 2016 puristinlinjan modernisoinnin yhteydessä. Kehitysjohtaja Tomi Pilbacka sanoo, että tarjolla oli halvempi perinteinen puristinlinja, ja kalliimpi, mutta ympäristöystävällisempi, joka lopulta valittiin. Tämä oli yrityksen johdon ensimmäinen merkittävä linjaus kohti hiilineutraliutta.
Tämän jälkeen siitä on tullut yleinen linjaus kaikkiin investointeihin. Kyse on ollut arvovalinnasta, joka on tehty luottaen, että vielä tulee se aika, jolloin ympäristöystävällisyys nousee merkittäväksi asiaksi teollisuudessa myös laajemmin.
Muutoksia onkin tapahtunut tämän vajaan kymmenen vuoden aikana jo monella tasolla. Siinä, missä vielä 2015 asiakkaille oli tärkeä asia, että tuotteisiin käytetään mahdollisimman pitkälle ”uutta” alumiinia, niin nyt halutaan, että käytetään mahdollisimman paljon kierrätettyä.
Suurhankkeessa kahdeksan projektia yhdessä
Yli kymmenen miljoonan euron investointi, johon Mäkelä Alu sai energiainvestointituen, on käynnistynyt jo useamman hankkeen osalta.
Mäkelä Alulla oli ollut jo aikaisemmin luotuna pitkän aikavälin investointikartta, jossa oli suunniteltu mitä pitää tehdä, kun laitteistoja uusitaan. Työ oli osin jo aloitettukin. Kun vuonna 2021 tuli tieto, että tarjolle tulisi uudenlainen tuki hankkeisiin ja jaossa olisi peräti 267 miljoonaa euroa rahaa kiihdyttämään vihreää siirtymää, herätti se kiinnostuksen.
Pian selvisi, että tukeen oikeutettujen hankkeiden tuli olla vähintään viiden miljoonan euron suuruisia, mikä tuntui useita pieniä hankkeita suunnitelleessa yrityksessä suurelta. Yhteydenotto JPYP:lle toi ratkaisun tilanteeseen, kun pienet hankkeet niputettiin yhteen.
Kaikkiaan Mäkelä Alun tuotannon sähköistäminen ja CO2-päästöjen vähentäminen -hanke pitää sisällään kahdeksan eri toimenpidettä, joihin investointituki saatiin kuuden ensimmäisen yrityksen joukossa koko maassa. Hankkeella pyritään päästöjen merkittävään vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energian tehokkaampaan käyttöön.
Projektin toteutuksen sai aloittaa heti kun tukianomus oli tehty ja toteutus alkoikin jo vuosi sitten. Nyt menossa on jo kolmas projektin osa ja seuraava on hyvää vauhtia suunnitteilla.
Kiireeseen on syytä, sillä koko hanke tulee olla valmiina vuoden 2026 puoliväliin mennessä ja osa hankkeista on sellaisia, jotka voidaan toteuttaa muutaman viikon aikaikkunalla joulun ympärillä, koska ne vaikuttavat tuotantoon.
Fossilisten energialähteiden käyttö vähenee nopeasti
Tällä hetkellä Mäkelä Alun käyttämästä energiasta puolet on uusiutuvasti tuotettua sähköä ja puolet nestekaasua. Kaikki tehtävät toimet tähtäävät nestekaasun käytön vähentämiseen. Tavoitteena on nyt saada sen vuosittaista käyttöä vähennettyä 40 prosenttia, eli nykyisestä 2000 tonnista 1200 tonniin.
Jäljelle on kuitenkin jäämässä vielä 1200 tonnin nestekaasuerä, jonka osalta tilannetta arvioidaan koko ajan käynnissä olevien hankkeiden kanssa.
Vaihtoehtona nestekaasulle ovat muun muassa biokaasu, vety ja synteettiset polttoaineet.
– Kehitystyötä tehdään valmistajien toimesta parhaillaan paljon, joten ratkaisujakin varmasti vielä löytyy, Pilbacka luottaa.
Ongelmallisimmat paikat Mäkelä Alulla ovat pintakäsittely ja valimo, joihin nestekaasulle ei vielä ole löydetty korvaajaa. Biokaasu voitaisiin ottaa käyttöön vaikka heti, jos vain vieressä olisi biokaasulaitos.
– Vety on toinen hyvä mahdollisuus, mutta ongelmaksi sen kanssa muodostuu sen tuottamat vesihöyryt. Tätäkin haastetta ollaan parhaillaan ratkomassa Ruotsissa, ja vastauksia odotetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Tällä hetkellä pyritään löytämään siirtymävaiheen ratkaisuja, jotta yrityksen hiilijalanjälki saataisiin painettua niin alas kuin mahdollista. Ennen lopullista nollapäästöisyyttä asiallinen päästöjen kompensointi voi tulla kyseeseen, mutta sitä ennen puristetaan omasta toiminnasta pois kaikki päästöt, mikä mahdollista.
Mäkelä Alu on jo tällä hetkellä yksi maailman puhtaimmista alan yrityksistä, mutta selkeä tavoite on olla se kaikkein puhtain. Lähimmät kilpailijat löytyvät Ruotsista ja Norjasta, mutta vastaavaa valimoa mikä Mäkelä Alulta löytyy, ei vielä ole toiminnassa hiilineutraalina, mikäli jossain ei ole käytössä biokaasua. Keski-Euroopan tehtaisiin verrattuna Alajärvellä ollaan valovuosia edellä, muu maailma tulee niiden jäljessä.
Oman tuotannon muutosten lisäksi hankkeeseen liittyy myös aurinkovoimalan perustaminen tehtaan läheisyyteen sähkövarastoineen.
– Työntekijöiltämme olen kuullut kysymyksen, onko sähkön hintakehitys uhka Mäkelä Alulle, mutta näkemykseni mukaan sähkön hinta on Suomessa pitkällä aikavälillä edelleen edullinen, toteaa Petri Mäkelä ja näkee, että voimakkaasti lisääntyvä uusiutuvin keinoin tuotettu sähkö parantaa yhä tilannetta.
– Toivottavasti myös muut isot tehtaat alkavat perustaa omia aurinkovoimaloitaan, se kaikki lisää osaltaan energiavarmuutta tulevaisuudessa, Pilbacka huomauttaa.
Tuula Jokiaho
