Kraatterijärven Geoparkiin aletaan siirtoistuttaa alueen alkuperäistä eläimistöä.
Kraatterijärvi Lappajärvi syntyi 78 miljoonaa vuotta sitten, kun eräs n. 4,5 miljardia vuotta aurinkoa kiertänyt asteroidi törmäsi toiseen samanlaiseen Marsin ja Jupiterin välisellä kiertoradalla. Törmäyksen seurauksena yli kilometrin halkaisijaltaan ollut meteoriitti iskeytyi kosmisella nopeudella maahan (n. 10-40 km/s) nykyisen Lappajärven kohdalle, joka silloin sijaitsi lähempänä päiväntasaajaa.
Törmäys aiheutti valtavaa tuhoa hävittäen kaiken elollisen usean sadan kilometrin säteellä ja synnyttäen kraatterin, jonka reunat kohosivat 750 metrin korkeuteen ja jonka halkaisija oli 22 kilometriä.
Tuohon aikaan alueemme ilmasto oli aivan toisenlainen kuin nyt, mistä syystä myös alueen eläimistö oli varsin erilaista. Osa näistä ammoisina aikoina alueella tallustelleista eläimistä soveltuu kuitenkin edelleen erinomaisesti Suomen ilmastoon ja nyt näitä lajeja aletaan siirtoistuttaa takaisin geopark -alueelle.
– Alkuperäisen eläimistön istuttaminen alueelle lisää merkittävästi Geoparkiin kohdistuvaa kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomailtakin, uskoo siirtoistutusprojektia vetävä zoologi Matti Nurmi Helsingin Zoologisesta yhdistyksestä.
Ensimmäisenä paikalle tuodaan paljon kohua aiheuttaneet isopandat Ähtärin eläinpuistosta. Pandojen tulevaisuus Suomessa on ollut vaakalaudalla eläinpuiston talousvaikeuksien vuoksi ja jopa niiden palauttaminen takaisin Kiinaan on ollut esillä.
– Kun tilanteen vakavuus selvisi meille, aloitimme välittömästi kolmenväliset neuvottelut Kiinan ja Ähtärin kanssa pandojen saamiseksi Geoparkin alueelle. Täällähän kasvoi aikoinaan täsmälleen pandojen vaatimaa bambulajiketta, jota aletaan nyt viljellä uudelleen Lappajärven alavilla rantapelloilla.
Pandat Halkosaareen tänään
Pandat tuodaan Lappajärvelle tänään lauantaina rekkakulkueessa, jonka kulkua voi seurata Ähtäristä Lehtimäen kautta Alajärvelle ja edelleen Vimpelin ohi Lappajärvelle. Pandat vapautetaan luontoon Halkosaaresta kesäteatterin välittömässä läheisyydessä.
Kulkue starttaa Ähtäristä kello 12, on Lehtimäen Keskikylän kohdalla noin kello 12.45 ja Alajärvellä kello 13.30, jolloin rekat pysähtyvät kuljettajien ruokatauon ajaksi Alajärven ABC:lle. Matka jatkuu kello 14 ja Vimpeli ohitetaan noin kello 14.30. Perillä Halkosaaressa ollaan kello 15 jälkeen ja pandojen vapauttaminen luontoon alkaa kello 16. Paikalla on makkaratarjoilu yleisölle.
Pandoille on rakennettu mukava pesäkolo Halkosaaren lähistölle, joten tulevaisuudessa alueen retkeilyreitistöt ohjataan kulkemaan aivan pesän vierestä. Matkailijat voivat vaivattomasti kurkistella, ovatko pandat kolossaan, vai tallustetelvatko ne mahdollisesti vastaan jossain reitin varrella!
– Tällaiset elämykset antavat aivan uudenlaista kiinnostusta alueeseen ja uskomme, että suloisista pandoista tulee todellinen vetonaula alueelle!
– En myöskään ihmettelisi, jos pandoille saataisiin jälkikasvua kesällä 2024 nyt, kun ne saavat elää lajityypillisesti täysin vapaina!
Amurintiikereitä kesäkuussa
Pandaprojektin jälkeen, jo heti alkukesästä, alueelle tuodaan Korkeasaaresta Helsingistä sinne viime elokuussa syntyneitä Amurintiikerin pentuja. Tiikerit vapautetaan luontoon näillä näkymin Isoniemessä Alajärvellä.
Kyseessä on maailman pohjoisin tiikerin alalaji, josta on käytetty myös nimeä siperiantiikeri. Se on maailman suurin kissapeto, eteläiset tiikerin alalajit ovat kooltaan pienempiä. Aikuinen amurintiikeriuros voi painaa lähes 300 kiloa. Amurintiikeri on säänkestävä kissapeto – se ei säikähdä lunta eikä pakkasta, ja ui mielellään.
– Tästä syystä Lappajärvi ympäristöineen on Amurintiikerille oivallista asuinseutua ja voimme odottaa, että moni uimari ja veneilijä kohtaa ensi kesänä Lappajärven laineilla uiskentelevan Amurintiikerin!
Tiikerin ruokavaliossa suurehkot sorkkaeläimet, kuten villisika ja hirvieläimet, ovat keskeisellä sijalla, mutta se syö myös muita eläimiä saadessaan niitä kiinni. Tiikerin saaliiksi voi jäädä myös karhuja.
– Valitettavasti tiikerit tulevat jonkin verran verottamaan alueen hirvikantaa, mutta uskomme että ne pian huomaavat kauriit ja peurat mieluisammaksi ravinnoksi. Tällä taas olisi positiivinen vaikutus mm. eläinvahinkoihin liikenteessä, Nurmi arvioi.
Näiden kahden eläinlajin asetuttua Geoparkin alueelle, jatkuu projekti vielä useamman vuoden ajan. Tarkoitus on löytää alueelle soveltuvia eksoottisia ja näyttäviä trooppisia lintulajeja ja Nurmi toivoo, että selvitysten avulla löydettäisiin myös jokin valaslaji, joka selviytyisi Lappajärven nykyisistä jääolosuhteista.
– Olemme tosin pohtineet myös sitä, voitaisiinko kärnäiittiä hyödyntää Lappajärvessä ns. kuumana kivenä, jonka avulla jokin lahdenpoukama pidettäisiin sulana läpi vuoden ja tarjottaisiin paremmat olosuhteet jollekin valas- tai mahdollisesti delfiinilajille.
Nurmi haluaa painottaa, että vaikka alueelle istutetaan takaisin näillä seuduin muinoin liikkuneita eläinlajeja, se ei millään muotoa estä alueen muuta käyttöä esimerkiksi metsätalouteen tai virkistykseen.
– Marjametsälle voi mennä aivan kuten ennenkin ja alueella voi retkeillä ja viettää aikaa. Nyt se kannattaa jopa enemmän kuin ennen, koska milloinkaan ei voi tietää, mikä mättään takana kurkistelee!
Tuula Jokiaho
P.s. hei hupsis – mikäs jutun julkaisupäivä olikaan? SE oli APRILLIA!!!!!!!!!
