Viime aikoina on keskusteltu paljon metsistä ja niiden omistusmuodoista. Metsiä omistavat enimmin yksityiset, mutta omistajina ovat myös kuolinpesät ja usein kuolinpesien osakkaista muodostuneet yhtymät.
Lisäksi on yhteismetsiä, joista osa on suuria ja laajenevia, kuten Kauhava, Alajärvi, Soini ja Kauhajoki.
Tämän vuoden alussa yhteismetsiä oli 594 ja niiden pinta-ala oli kuusi prosenttia metsien alasta.
Yhteismetsistä osa on perheiden tai sukujen omistamia yhteismetsiä. Näistä esimerkkinä Keisarin yhteismetsä on pieni perheen omistama yhteismetsä.
Keisarin yhteismetsä on perustettu vuonna 2015, eli nyt on menossa sen kahdeksas tilivuosi. Yhteismetsän omistajia on viisi, vanha pariskunta Kirsti ja Olavi Niemelä sekä heidän kolme poikaansa. Yhteismetsän pinta-ala on 165 hehtaaria ja metsät sijaitsevat Soinin Keisalankylällä, Alajärven Levijoella ja Lehtimäen Valkealammella.
Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käytetään ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.
Keisarin yhteismetsän taustaa
Keisarin yhteismetsän metsistä lähes puolet olivat perintömetsiä ja lisäksi ostettiin metsätiloja. Metsätilojen omistus siirrettiin yli kymmenen vuoden aikana tasaosuuksina pojille niin, että luopujien hallintaoikeudet päättyivät vuoden 2015 lopussa.
– Metsäyhtymä koettiin silloin hieman haastavampana omistusmuotona ja niinpä päädyimme perustamaan yhteismetsän. Yhteismetsän tuhannesta osuudesta pojat omistavat yli 90 prosenttia, kertoo Olavi Niemelä. – Kaikki omistukset kokonaisuudesta ovat ns. haamutiloja, eli kenelläkään ei ole ikiomaa metsäpalstaa yhteismetsästä.
Komea nimi Keisarin yhteismetsä juontaa juurensa siihen, että Kirsti ja pojat kuuluvat laajaan ja paljon tutkittuun Keisarin sukuun. Keisarin suvun vanhimmat asuinpaikat ovat Soinin Keisalanmäellä ja yhteismetsän päätila sijaitsee siinä vieressä.
Luontoarvot huomioiden
Yhteismetsän tavoitteena on metsien hyvä ja kestävä hoitaminen. – Tämä tuli Tampereella pidetyillä ensimmäisillä yhteismetsäpäivilläni viime maaliskuussa monin tavoin esille, kertoo Keisarin yhteismetsän toimitsija Harri Niemelä.
– Nykyään korostetaan metsien monipuolista arvokkuutta. Se on oikein. Oma suhteeni Keisarin yhteismetsän metsiin on alkanut jo 1970-luvulla pidetyiltä nuotiotulilta. Metsien varttumista ensiharvennuksesta tukkipuuksi on ollut vuosikymmenien aikana hieno seurata.
– Tällä hetkellä koen yhteismetsän liittävän meitä veljeksiä hyvin yhteen. Toivon, että lapsemme, eli ’pikkukeisarit’ löytäisivät myös yhteismetsän hoitavan hienouden elämäänsä. Hyvin hoidettujen metsien kanssa on helppo astua tulevaisuuteen. Siitä kiitos aktiivisille vanhemmillemme.
Koska yhteismetsiä tulee hoitaa hyvien ja kestävien periaatteiden mukaan, se tarkoittaa käytännössä, että hakkuu- ja hoitotyöt tehdään oikeaan aikaan. Hakkuissa tärkeimpiä ovat ensiharvennukset ja toinen harvennus ja hoitopuolella taimikoiden perustaminen heti päätehakkuiden jälkeen sekä taimikoiden varhaisperkaukset ja harvennukset.
– Tämän vuoksi hakkuita ja hoitotöitä on tehty joka vuosi. Yhteismetsällä on metsäpalvelusopimus Metsä Groupin kanssa ja sieltä saamme tarvittavan asiantuntija-avun. Yhteismetsän toimintaa johtavat toimitsija ja hänen varahenkilönsä, Olavi Niemelä kertoo.
– Johtosääntömme perusteella toimitsijan toimikausi on kolme vuotta ja nyt toimitsijana on pojistamme Harri Niemelä. Kirjanpito hoidetaan tarkoitukseen soveltuvalla kirjanpito-ohjelmalla.
– Yhteismetsän verotuksessa ei ole ollut mitään ongelmia, koska olemme antaneet tilinpäätöksistä verottajalle aina riittävät tiedot. Tilinpäätösten ylijäämiä ei ole rahastoitu esim. metsätilojen ostoa varten, vaan ylijäämät on jaettu osakkaille.
Yhteismetsän toiminnassa on otettu koko ajan huomioon myös metsiin liittyvät luontoarvot ja metsien monimuotoisuus.
– Meillä on talousmetsäkäytöstä poistettu upea lähes neljän hehtaarin suuruinen rotko Lehtimäellä. Metsistämme löytyy myös komea luonnonpuro, jonka rantoja hoidetaan asianmukaisesti. Omaan suojeluumme olemme ottaneet myös harvinaisen käärmekuusen.
– Päältä umpeen kasvanut toimiva rako-oja säilytetään. Tekopökkelöitä on tehty oikeastaan jokaisen hakkuun yhteydessä. Pyrimme myös suosimaan useamman puulajin kuvioita, missä se maaperän kannalta on järkevää.
– Lannoituksilla edistetään metsien hiilen sidontaa. Yhteismetsä toteutti suuren tuhkalannoituksen turvepohjaisille metsille ja ennen yhteismetsää toteutettiin isohko kasvatuslannoitus varttuneisiin mäntymetsiin.
Toistaiseksi Keisarin yhteismetsään ei oteta uusia osakkaita osuuksia vastaan eli se ei pyri laajenemaan toisin kuin isot yhteismetsät. – Sen sijaan olemme kiinnostuneita ostamaan metsätiloja, jotka sijaitsevat lähellä yhteismetsän palstoja. Tällä perusteella olemme hankkineet kaksi sopivalla paikalla sijaitsevaa metsätilaa Soinista.
Luottamus pienissä yhteismetsissä tärkeää
Niemelät ovat todenneet, että pienen yhteismetsän osakkailla tulee olla keskenään hyvät ja luottamukselliset välit. Riitelemällä ja äänestämällä asiat eivät hoidu.
Tiliasiat tulee hoitaa jämptisti kaksinkertaisen kirjanpidon avulla tai antaa kirjanpito tilitoimistolle. Omat ja yhteismetsän varat tulee pysyä erillään.
– Jos yhteismetsän osakkaissa ei ole riittävää asiantuntemusta talousmetsien nykyaikaiseen hoitoon, tulee tuo asiantuntemus hankkia ulkopuolelta. Seitsemän vuoden kokemuksella voidaan todeta, että pojat ovat kehittyneet melkoisiksi metsien tuntijoiksi. Heidän kohdallaan korostuu vielä enemmän metsien monimuotoisuus, suojelu ja hiilen sidonta.
– Teemme metsissä paljon raivaustöitä ja istutuksia omana työnä. On ollut kiva havaita, että myös lastenlapset eli ”pikkukeisarit” osallistuvat mahdollisuuksien mukaan näihin töihin. Pienimpien kanssa on tullut tavaksi lähteä ainakin kerran vuodessa metsäretkelle ”omiin metsiin”.
Tuula Jokiaho
