Etelä-Pohjanmaalla asuvien mielestä maakunnan myönteisesti kehittyviin vahvuuksiin kuuluvat luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen, kansainvälisyys sekä suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen.
Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön maakuntatutkimuksesta. Pessimistisimmin eteläpohjalaiset suhtautuvat asumisen hinnan, maakunnan taloudellisen tilanteen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitykseen seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Enemmistö eteläpohjalaisista on erittäin tai melko tyytyväinen asuinviihtyvyyteen maakunnassaan (75 % erittäin tai melko tyytyväinen). Myös elinolot (72 %) ja elämisen laatu (69 %) maakunnassa tyydyttävät asukkaita.
Muutamat tiedustellut seikat ovat sellaisia, joihin merkittävä osa vastaajista on tyytymättömiä. Asukkaista vain 30 prosenttia on tyytyväinen maakunnan ja sen kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Joka toinen on vähintään melko tyytyväinen terveys- ja sosiaalipalveluihin, mutta joka neljäs on niihin tyytymättömiä.
Suhtautuminen maakunnan työllisyystilanteeseen on luvuiltaan hyvin samankaltaista sotepalveluihin verrattuna. Eniten tyytymättömyyttä eteläpohjalaisten joukossa ilmenee maakunnan ja sen kuntien taloudelliseen tilanteeseen (26 % tyytymättömiä).
Eteläpohjalaisten arviot luetelluista maakunnan ominaisuuksista eivät poikenneet merkittävästi koko maan tuloksista. Sote-palvelujen kehitysnäkymiin oltiin hieman tyytyväisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
Tutkimuksessa selvitettiin näkemyksiä myös erikokoisten alueellisten kokonaisuuksien kehityksestä ja tulevaisuudesta. Lähes joka toinen
(46 %) eteläpohjalainen uskoo oman maakuntansa kehittyvän tulevaisuudessa muita maakuntia paremmin. Yleensä ottaen suhtautuminen oman maakunnan kehitykseen suhteessa muihin aluekokonaisuuksiin on lähellä koko tutkimusaineiston valtakunnallista tasoa.
Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin 25 seikan lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi niiden osalta oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastausvaihtoehdot olivat parempaan suuntaan, mikään ei muutu, huonompaan suuntaan ja ei osaa sanoa.
Vain yksi esitetyistä – energiatehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen – sai eteläpohjalaisilta hyvin optimistisen arvion (57 % vastasi parempaan suuntaan).
Seuraavaksi myönteisimmin arvioitiin maakunnan kansainvälisyyden sekä suvaitsevaisuuden tulevaa kehitystä. Useimmissa tiedustelluissa kohdissa positiivisten kehitysarvioiden osuus oli suurempi kuin negatiivisten kehitysarvioiden osuus.
Viidessä asiassa kehitysodotukset olivat voittopuolisesti kielteisiä: asumisen hinta (67 % arvioi kehityksen kulkevan huonompaan suuntaan), maakunnan yksittäisten kuntien taloustilanne (66 %), terveys- ja sosiaalipalvelut (61 %), maakunnan yleinen taloudellinen tilanne (60 %) sekä yleinen järjestys ja turvallisuus sekä rikollisuus (55 %).
Kun vain viittä seikkaa 25:stä arvioitiin kehitykseltään vahvan pessimistisesti, tulevaisuusnäkymien kokonaiskuva on melko optimistinen. Useimmissa kohdissa eteläpohjalaisten näkemykset ovat myös muuttuneet toiveikkaammiksi verrattuna loppuvuoteen 2020.
Aiempaa valoisampia kehitysodotuksia ilmenee erityisesti kansainvälisyydessä, suvaitsevaisuudessa ja kestävän kehityksen teemoissa. Kielteisimmäksi kehityssuunta arvioidaan asumisen hinnan osalta.
Eteläpohjalaisten arviot maakuntansa tulevaisuudesta eivät poikkea monessakaan kohdassa merkittävästi koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia Etelä-Pohjanmaan asukkaat ovat juuri niissä asioissa, joiden he myös odottavat kehittyvän tulevaisuudessa eniten parempaan suuntaan.
Muuhun maahan verrattuna eteläpohjalaiset suhtautuvat pessimistisesti maakuntansa liikenneyhteyksien kehitykseen sekä alueensa kehitykseen vetovoimaisena matkailukohteena.
