Miltä Järviseutu näyttää matkailun tai työllisyyden näkökulmasta? Varsinkin siinä tapauksessa, kun aluetta katsoo nuori ja ulkomaalainen opiskelija. Mitkä ovat alueemme vahvuudet? Missä on petraamisen varaa?
Entä millaisina ihmiset ja täkäläisten luonteenpiirteet näyttäytyvät? Welcome to Järviseutu on Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteisponnistus, joka tarjoaa uusia näkökulmia ja työkaluja portugalilaisen Beatriz Joãon ja saksalaisen Markus Langin havaintojen innoittamana.
Seinäjoella opiskelevien nuorten Järviseutu-kierroksen taustalla ovat Elina Rantalahden vetämä Kotouttaminen tutuksi -tiedonvälityshanke ja Järviseutu Goes Smart -hanke.
Kotouttaminen tutuksi -hankkeen ajatuksena on madaltaa alueen yritysten kynnystä palkata kansainvälistä työvoimaa, tehdä aluetta tunnetuksi ja kertoa alueen yritysten mahdollisuuksista olla monikulttuurinen työympäristö tai organisaatio. Järviseutu Goes Smart -hankkeen tavoitteena on kansainvälistymispolku.
Valttina koulutus
Lissabonissa opiskeleva Beatriz João opiskelee kansainvälistä kauppaa ja Rosenheimista kotoisin olevan Markus Langin tähtäimessä on kaksoistutkinto. He halusivat tulla Suomeen opiskelemaan täkäläisen laadukkaan koulutusjärjestelmän takia. Beatrizin vaa’assa painoi myös turvallinen yhteiskunta.
– Minun valinnassani painoi myös koulutusjärjestelmä ja ilmasto, sillä halusin nähdä revontulia ja vuoristossa asuvana olen tottunut lumeen.
Beatriz ihastelee suomalaisesta koulutusjärjestelmästä puuttuvaa jäykkää hierarkiaa.
– Portugalissa en lähtisi suoraan puhumaan yliopisto-opettajalleni. Suomessa ihmiset ovat paljon avuliaampia toisilleen.
Kaksikko vieraili Elina Rantalahden kanssa alueen viidessä kunnassa, yhden päivän kerrallaan. Aamupäivisin tutustuttiin yrityskohteisiin, joiden välityksellä näyttäytyi alueen koko osaamisen kirjo. Mukana oli esimerkiksi tekstiiliteollisuutta, alkutuotantoa ja puunjalostusta. Iltapäivisin vierailtiin kunnalle erityiseen nähtävyyskohteeseen.
Erilainen vetovoima
Markus Lang ja Beatriz João tuottivat vierailunsa aikana sisältöä sosiaaliseen mediaan ja tekivät videoblogia siitä, millaisina asiat näyttäytyivät heille. Vierailuviikon jälkeen työstettiin raportti, jossa pureksittiin ja reflektoitiin syvemmin Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä nähtyä ja koettua.
Beatriz miettii, että kansainvälisten opiskelijoiden on helpompaa lähteä isompaan kaupunkiin ja tavata siellä erilaisia ihmisiä. Hänen mielestään ei ole jokapäiväistä, että kansainvälinen opiskelija lähtee pienemmille paikkakunnille.
– Järviseutu on rauhallinen. Se tarjoaa luonnonrauhaa ja mahdollisuuden perustaa perheen turvalliseen ympäristöön. Samaan aikaan alue oli meille yllätysten laatikko. Kerran ajoimme keskelle ei-mitään ja näimme suuren yrityksen. Olemme puhuneet paljon myös paikallisista ihmisistä, jotka ovat todella nöyriä ja selviytymiskykyisiä. Ja erilaisista haasteista huolimatta täällä on monia menestyksekkäitä perheyrityksiä.
Markus huomioi esimerkiksi julkisen liikenteen vähyyden asettavan omat haasteensa alueen asukkaiden liikkumiselle.
– Toisille ihmisille monien mahdollisuuksien tai palveluiden puuttuminen saattaa olla haaste. Samaan aikaan kun palveluita ei ole tarjolla, ihmiset ovat paljon omatoimisempia ja itsenäisempiä ja he osaavat esimerkiksi korjata rikkoutuneita tavaroita tai laitteita. Tekemisen meininki ja yritteliäisyys takaavat sen, että myös yritykset menestyvät.
Näkemänsä ja kokemansa perusteella Beatriz voisi kuvitella asuvansa Vimpelissä. Tähän ajatukseen vaikuttavat niin järvi- kuin vaaramaisemakin.
Virpi Poikelin
