Kyyjärven Saunakylän kupeesta kohosi viikko sitten maanantaiaamuna sankka savupatsas, kun Metsähallituksen 11 hehtaarin kokoinen avohakkuupalsta kulotettiin ammattilaisten toimesta.
Kulotus oli suunniteltu toteutettavaksi jo edellisenä perjantaina, mutta helteistä huolimatta maapohja todettiin tuolloin vielä liian kosteaksi. Näin kulotukseen päästiin käsiksi vasta varhain maanantaiaamuna, kun helle oli kärventänyt aluetta vielä muutaman päivän lisää.
Metsähallituksen metsäasiantuntija Iida Härmänmaa ja metsänhoidon operaatioasiantuntija Mika Anttila kertovat, että kulotettu alue oli kaikkiaan 11 hehtaarin kokoinen hakkuuaukea, joka oli valittu kulotuskohteeksi useammastakin perustellusta syystä.
Ensinnäkin sen viertä kulkee tie, jota myöten pelastuskalusto olisi saatu tarvittaessa paikalle, sen viereisessä järvessä on kulotuksen toteuttamisessa tarvittavaa vettä, alue oli kulottamiseen sopivan muotoinen ja se oli riittävän kokoinen.
– Lisäksi tämä alue on osa metsähallituksen Salamajärven palojatkumoaluetta. Ala on tuhansien hehtaarien kokoinen ja alueella pyritään toteuttamana joka vuosi kulotuksia.
Metsähallitus Metsätalous Oy toteuttaa luonnonhoidollisia kulotuksia metsän monimuotoisuuden vuoksi. Luontaiset palot ovat harvinaistuneet ja siten myös paloista riippuvainen lajisto on uhanalaistunut. Kulotus on tärkeä metsien luonnonhoidon menetelmä, joka jäljittelee luonnonkuloa ja luo metsään monipuolisesti luontaisia rakennepiirteitä.
Takavuosikymmeninä kulotuksia tehtiin enemmän metsähoidollisista syistä, mutta siihen kulotus on kallis toimenpide.
Moni kyseenalaistaa sitä, että kulotukset toteutetaan metsäpalovarotuksen aikana, kun maa on rutikuivaa. Kulotuksien oikea ajankohta on kuitenkin juuri silloin, kun maa on mahdollisimman kuivaa, se palaa nopeasti eikä jää kytemään.
Keski-Suomen alueella kulotuksia on tänä vuonna tarkoitus toteuttaa kaikkiaan 15 hehtaarin alalla. Ennen Kyyjärven 11 hehtaaria oli jo kulotettuna parin hehtaarin alue, eli lähellä tavoitetta oltiin maanantain jälkeen.
Hallittua tulenkäyttöä
Kulotus on hallittua tulenkäyttöä, jossa paloa ohjataan, ja se rajataan tietylle alueelle maahan kaivettujen palokujien ja vedenkäytön avulla. Kulotus toteutetaan, mikäli sääolosuhteet kohteella ovat otolliset kulotuksen onnistumisen kannalta.
Kyyjärvellä kohdetta oli valmisteltu ennakkoon huolella palokujien tekemisellä ja riittävän henkilöstön ja kaluston hankkimisella paikalle. Mukana kulotuksessa oli 18 metsäammattilaista, muutoin metsähallituksen omaa väkeä, mutta myös yksi yrittäjä nelihenkisellä tiimillä.
Palo sytytettiin aamukuudelta ja alue oli palanut iltapäivällä kahden, kolmen maissa. Sen jälkeen käynnistyi jälkivartiointi, jota alkuvaiheessa hoiti kaksi henkilöä sammutellen palokujien reunoja. Valvonta jatkuu kulotuspaikalla aina seuraaviin sateisiin saakka.
Kulotuspäivälle toivotaan yleensä vähätuulisuutta. Vaarallisinta on se, jos kipinä lentää palokujan yli, eikä sitä heti huomata. Kulotusalueen toiselta reunalta, jonne kipinät tässä kohteessa todennäköisimmin olisivat singoneet, olikin valmiiksi rakennettuja vesikuoppia, joista tarvittaessa vettä sai letkun lisäksi ämpäreilläkin.
Tuula Jokiaho
