Vimpelin kesään on jo vuosikymmenten ajan kuulunut rantauimakoulu, eikä tämä vuosi ole tehnyt poikkeusta. Lapsia perehdytettiin liukumisen ja uinnin alkeiden saloihin Sahin uimarannalla. Uimakoululaisilta löytyi intoa ja energiaa uimataidon kehittämisen.
Kunnalla ei ole suunnitelmia rantauimakoulutoiminnan lopettamisen suhteen vaan ensi vuonna pääsee jälleen kiinni tärkeän taidon alkeisiin kokeneiden uimaopettajien opastuksella.
Edelliskesien tapaan myös tänä vuonna rantauimakoulussa oli kaksi ryhmää: alkeisryhmä ja jatkoryhmä. Alkeisryhmässä olivat kaikki uimataidottomat tai he, jotka osaavat uida alle kymmenen metriä.
Jatkoryhmän vaatimuksena oli kymmenen metrin uimataito. Taitojen mukaan lapsi on voinut siirtyä ryhmästä toiseen. Innokkaita uimareita opettivat Karoliina Joohs ja Joonas Vesala.
Tavoitteiden mukaan
Vapaa-aikasihteeri Ari Takala kertoo, että alkeisryhmän ohjelma oli Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton alkeismerkin mukainen. Niihin kuuluvat muiden muassa kolmen metrin liuku veden pinnalla, kymmenen metriä myyräuintia ja kymmenen metriä alkeisselkäuintia.
Jatkoryhmäläisten ohjelma noudatti puolestaan harrastusmerkin vaatimuksia, jossa tavoitteena on uimakoulun jälkeen osata uida alkeisrintauintia 25 metriä ja sukeltaa viiden metrin pituinen matka. Yksi uimakoulukerta kesti tunnin ja ennen veteen siirtymistä lihaksia lämmiteltiin rannalla.
– Uimakoulussa on harjoiteltu liukuja, kelluntoja, hengittämistä. Uimakoululaiset ovat olleet motivoituneita. Virtaa löytyy, ja se on hyvä asia. Näkee, että lapsilla on ollut hauskaa ja kavereita löytyy. Moni lapsi osaa sukeltaa ja tavoitteena on ollut saada innostettua lapset uimiseen.
Ari Takala sanoo, että rantakoululla on tulevaisuutta Vimpelissä, jos vain kävijöitä riittää.
Kuusivuotias Eleanoora osallistui alkeisryhmän opetukseen. Kivointa oli johtajaleikki.
– Osaan sukeltaa ja vähän uida.
Vakiintunutta toimintaa
Suomessa uimakoulutoimintaa lähdettiin organisoimaan 1950-luvun puolivälissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Folkhälsanin vetämänä.
Koulutussuunnittelija Tero Karjalainen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta kertoo, että uimataitoisuus haluttiin kaikkien lasten tavoiteltavaksi. Tuohon aikaan rantauimakoulu oli ainoa tapa järjestää uimaopetusta, kun uimahalleja ei ollut. Savolaisen mukaan rantauimakouluja järjestetään tänä päivänä niissä kunnissa, joissa ei ole omaa uimahallia. Rantauimakouluilla on myös hyötynäkökulma.
– Vesiturvallisuuden näkökulmasta rantauimakoulu on hyvä ja tärkeä. Rantauimakoulussa oppii uimaan siinä ympäristössä, jossa touhuaa tai liikkuu. Rantauimakoulussa oppii toimimaan rantavedessä ja huomioimaan virtauksia tai äkkisyvää.
Vimpelin ensimmäiset rantauimakoulut pidettiin myös 50-luvulla. Vuosikymmenten varrella uimaoppia on imetty Sahin lisäksi niin Vinnissä, Sääksjärvellä kuin Lakaniemessäkin. Ari Takalan mielestä Sahin uimaranta on Lappajärven itäpuolen uimarannoista paras paikka uimakoululle.
Ranta on muutenkin lapsiystävällinen. Hiekkapohjainen ranta syvenee todella loivasti. Pohja on tasainen, eikä kiviä ole.
Virpi Poikelin
