Ruokavirasto on perustanut eläintautilain nojalla erityisen tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin edelleen leviäminen. Tartuntavyöhyke kattaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Päätös astui voimaan torstaina 21.7. alkuillasta.
Suomessa on kesä-heinäkuussa todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Selvityksiä jatketaan edelleen.
Useita toimenpiteitä
Tartuntavyöhykkeellä on kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja. Tartuntavyöhykkeellä on voimassa lintuinfluenssan estämiseksi erilaisia toimenpiteitä. Siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojissa käyminen on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä.
Siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa käyvien henkilöiden tulee pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihtaa jalkineet eläinsuojan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä. Lisäksi kädet on pestävä ja desinfioitava eläinsuojaan tullessa. Mikäli käsienpesua ei ole mahdollista suorittaa, on kädet kuitenkin desinfioitava.
Lintujen rehut ja kuivikkeet on säilytettävä niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin.
Tilannetta arvioidaan
Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei vyöhykkeelle ole enää tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Ruokavirasto tiedottaa erikseen myös vyöhykkeen lakkauttamisesta.
Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja suojataan huolellisesti viiden maakunnan lisäksi myös muualla maassa. Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Ruokavirastosta muistutetaan, että lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
