Kesän edetessä myös haitallisten vieraslajien kasvukausi etenee. Vielä ehtii kuitenkin hyvin tekemään vieraslajien torjuntaa ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Suomessa yleisesti esiintyviä vieraslajeja ovat esimerkiksi lupiini, jättipalsami ja jättiputket.
Tärkeää vieraslajien torjumisessa on huolehtia siitä, ettei vahingossa levitä torjuttavan vieraslajin siemeniä uuteen paikkaan, mikäli kasvit ovat jo ehtineet kukkimaan. Vieraslajien torjunta on tärkeää ja pitkäjänteistä työtä, mutta laajempienkin vieraslajiesiintymien torjunta voi onnistua useampien vuosien torjuntatyön tuloksena. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun torjuntaa tehdään yhteistyössä naapuruston tai talkooporukan kanssa.
Uhka luonnon monimuotoisuudelle
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet yli luontaisten leviämisesteiden ihmisen siirtämänä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Haitallisia vieraslajeja ovat ne lajit, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita. Haitallisista vieraslajeista voi olla myös haittaa ihmisten terveydelle tai taloudelle. Haitalliset vieraslajit voivat muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu mm. lupiini, jättipalsami ja jättiputket. Esimerkiksi lupiini on typensitojakasvi, joka rehevöittää kasvualustaa luonnon niittykukille sopimattomammaksi ja syrjäyttää levitessään alkuperäistä lajistoa.
Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnonsuojelun kannalta ja lainsäädäntö velvoittaa niin kiinteistönomistajaa kuin myös muita toimijoita vieraslajien torjuntaan ja leviämisen estämiseen. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Omaa puutarhaa ja lähiympäristöä kannattaakin katsoa sillä silmällä, onko näköpiirissä esim. jättiputkea, jättipalsamia tai lupiinia. Mikäli vieraslajeja haluaa torjua oman kiinteistön ulkopuolella, tarvitaan siihen aina maanomistajan lupa.
Netistä apua
Tietoa kullekin vieraslajille sopivista ja tehokkaista torjuntatoimista löytyy kansallisesta vieraslajiportaalista, vieraslajit.fi-sivustolta. Sivustolla on varsin kattavasti tunnistus- ja torjuntaohjeita Suomessa tavatuista vieraslajeista.
Lupiini on esimerkiksi monivuotinen kasvi, joten se kannattaa kitkeä juurinen erityisesti, jos kasvustoa on vielä pienellä alalla. Jättipalsami on puolestaan yksivuotinen kasvi ja se on helppo kitkeä juurineen. Jättipalsamin torjunta kannattaa tehdä ennen kuin siemenet ovat valmiit, jotta ei torjunnan yhteydessä levitä vahingossa siemeniä kasvustoa laajemmalle alueelle. Jättiputkia torjuessa on tärkeää muistaa suojautua niiden kasvinesteeltä, joka voi auringonvalon vaikutuksesta aiheuttaa isolle palovamman kaltaisen vaurion.
Saman viraslajit.fi-portaalin kautta voi ilmoittaa omat havaintonsa vieraslajeista . Havaintojen ilmoittaminen on tärkeää, sillä kerätyllä levinneisyystiedolla on suuri merkitys lajikohtaisten hallintatoimenpiteiden suunnittelussa. Eri tahot voivat hyödyntää portaalin tietoja esim. torjuntatalkoiden järjestämisessä.
Maanteiden varsilla sijaitsevat vieraslajihavainnot voi ilmoittaa myös Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta. Laita palveluväylään aiheeksi: niitto ja vesakonraivaus, lisätiedoksi: vieraslajihavainto tien pientareella.
