MAINOS
MAINOS

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävät kasvussa

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen alkuvuosi on ollut kiireinen. Sosiaalialan ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden kenttäviranomaisten ja terveydenhuollon kanssa. Päivystykseen otetaan yhteyttä esimerkiksi mielenterveysongelmien, päihteiden ja väkivallan takia.

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen alkuvuosi on ollut kiireen värittämä. Tehtävämäärien nousu ja kriisityön tarve ovat jatkaneet kasvuaan merkittävästi. Osasyynä tehtävämäärän kasvuun on se, että ihmiset osaavat hakea apua ja myös tiedostavat oman ilmoitusvelvollisuutensa.

Koko maakunnan alueella toimiva sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa välttämättömän ja kiireellisen sosiaalihuollon toteuttamisesta ja psykososiaalisen tuen antamisesta akuuteissa kriisitilanteissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii tiiviissä yhteistyössä muiden kenttäviranomaisten ja terveydenhuollon kanssa vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä.

MAINOS

Laaja tehtäväkenttä

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystyskeskuksen johtaja Marjaana Rajasaari-Lahti kertoo, että päivystykseen otetaan yhteyttä pääasiassa väkivallan, päihteiden, mielenterveysongelmien ja luvatta laitoksista poistumisten eli hatkaamisten vuoksi. Lisäksi sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät esimerkiksi kiireellisiin lastensuojeluasioihin, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteisiin ja kriisitilanteiden ensivaiheen tukeen liittyvissä tilanteissa.

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuu oli tehtävämäärältään 44,9 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Tehtävämäärät ovat kasvaneet etenkin Seinäjoen alueella, jonka osuus kaikista tehtävistä on ollut 40 prosenttia. Sama kasvusuunta näkyy myös maakunnan pienemmissä kunnissa.

– Tehtävämäärät ovat kasvaneet, mutta työtä tehdään samalla porukalla kuin ennenkin. Meillä on työvuorossa aina yksi työpari koko maakunnan alueella. Joskus työvuorossa saattaa olla kolme työntekijää. Tai jos on jokin iso tapahtuma, töissä on toinen työpari, kertoo Marjaana Rajasaari-Lahti

Työtehtävissä käytetään myös keikkatyöntekijöitä. Heidän saamisensa on kuitenkin Rajasaari-Lahden mukaan hankalaa.

– He eivät voi olla hyvinvointialueen palveluksessa vaan ovat yksityisiltä toimijoilta tai kolmannelta sektorilta. Keikkatyöntekijöillä pitää olla sosiaalityöntekijän pätevyys.

Lastensuojeluilmoitukset kasvussa

Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja kriisipäivystykseen tuli noin 2 700 tehtävää. Yksi yhteydenotto saattaa viedä työvuorossa olevilta viisi minuuttia, kaksi tuntia tai vaikkapa yhden työvuoron ajan.

– Jos kyseessä on selkeä ohjaus, se menee vähällä ajalla. Me teemme alkutoimienpiteet ja jatko siirretään hyvinvointialueelle, alueille tai omaisille, jotka tekevät jatkotyöskentelyä. Me teemme akuuttivaiheen työn. Meillä on lakisääteisiä tehtäviä eli lait ohjaavat meidän työtämme.

Alkuvuoden aikana sosiaali- ja kriisipäivystys on tehnyt 511 lastensuojeluilmoitusta. Se on määrällisesti 182 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Lasten kiireellisten sijoitusten määrä on myös noussut. Kiireellisiä sijoituksia on tehty tänä vuonna 47, kun edellisinä vuosina luku oli yhdeksän.

Sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia ja yhteydenottopyyntöjä on tehty 116, kun tähän aikaan viime vuonna niitä oli laadittu 60. Ikäihmisiin liittyvät ilmoitukset ovat pysyneet kahdeksan vuotta sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtajana toimineen Marjaana Rajasaari-Lahden määrällisesti samana kuin edellisenä vuonna.

Virpi Poikelin

Exit mobile version