Heinäkuun viimeisen viikonlopun paikoin erittäin runsaat sateet saivat pohjalaismaakuntien järvien vedenpinnat ja jokien virtaamat nopeaan nousuun. Etenkin Lapuanjoen ja Ähtävänjoen vesistöaluilla sekä Kokemäenjoen yläosalla Ähtärissä satoi poikkeuksellisen runsaasti.
Esimerkiksi Ähtärin sadehavaintoasemalla satoi 28.–29.7. 80 milliä, Alajärvellä Möksyssä 69 milliä ja Kaustisella 59 milliä. Myös mm. Seinäjoella, Alavudella ja Lapualla mitattiin kansalaisten toimesta samaa suuruusluokkaa olevia sademääriä.
Sateinen sää jatkui heinäkuun viimeisinä päivinä ja elokuun alussa. Heinäkuun sademäärä Alajärven Möksyssä oli yhteensä 133 milliä, kun tavanomainen heinäkuun sademäärä on noin 70–80 millimetriä.
Lapuanjoen alaosalla virtaama oli heinäkuun alussa ja kuun puolivälin jälkeen vain 3–4 kuutiota sekunnissa. Elokuun alussa virtaama Lapuanjoen alaosalla nousi tasolle 75 kuutiota sekunnissa. Kauhavan Liinamaassa Lapuanjoen vedenpinta nousee tämän hetken vesistöennusteiden mukaan tämän viikon loppupuolella tulvarajan tuntumaan ja siten alimmille peltoalueille.
Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärveen laskevan Kuninkaanjoen pinta nousi heinäkuun lopulla kevättulvakorkeudelle ja vesi tulvi laajasti pelloille. Lappajärven vedenpinta oli heinäkuussa pääosin tavoitevyöhykkeen ylärajan tuntumassa, mutta lähti heinäkuun lopussa selvään nousuun.
Vedenpinta nousi heinäkuun lopussa 14 senttiä kolmessa vuorokaudessa. Lappajärven vedenpinnan nousu jatkuu elokuussa juoksutuslisäyksistä huolimatta. Myös Evijärven pinta nousi sateiden seurauksena tavoitevyöhykkeen yläpuolelle.
Vetelin Tunkkarissa Perhonjoen virtaama oli heinäkuun alussa vain neljä kuutiota sekunnissa. Elokuun alussa virtaama nousi tasolle 34 kuutiota sekunnissa. Perhonjoen tekojärvien vedenpinnat nousivat heinäkuun lopun sateiden seurauksena lähellä säännöstelyn ylärajoja.
Tulevien sateiden määrä vaikuttaa tuleviin virtaamiin ja mahdollisiin tulviin oleellisesti. Maaperän ollessa kostea, sadevedet nostavat vesipintoja melko nopeasti.
Pohjavedenpinnat olivat heinäkuun aikana tyypillisesti laskusuunnassa. Tämä johtuu lämpimästä säästä ja kasvien tarvitsemasta vesimäärästä ja sen myötä lisääntyneestä haihdunnasta.
Kuukauden loppupuolella alkaneet sateet nostivat pohjaveden pinnankorkeuksia monin paikoin, varsinkin pienet muodostumat reagoivat sateisiin nopeasti mutta myös suuremmissa pohjavesimuodostumissa pinnat kääntyivät nousuun.
On kuitenkin odotettavissa, että pohjavedenpinnat jatkavat laskua kunnes sää viilenee ja haihdunta vähenee. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat pääosin keskiarvojen kohdalla, Karijoen asemalla hieman korkeammalla ja Alavuden asemalla hieman alempana.
