Soinissa Hankarannan kioskilla kokoontui iso joukko järven rantakiinteistöjen omistajia kuuleman Hankajärven vesiensuojeluyhdistyksen kunnostushankkeesta.
Vesiensuojeluyhdistys on aloittanut toiminansa viisi vuotta sitten sen jälkeen, kun rannanomistajille tehtiin kysely kiinnostuksesta pitää järvi puhtaana ja kunnostaa sitä. Vastaus oli myönteinen ja iin yhdistys aloitti toimintansa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Reino Määttä kertoo, että tähän mennessä on toteutettu vuonna 2021 valmistunut kunnostussuunnitelma, jossa todettiin järven keskeiset ongelmat sekä niiden aiheuttajat sekä esitettiin tarvittavat kunnostustoimenpiteet.
Matala järvi on vuosikymmenten saatossa saanut siihen johtavien purojen ja jokien kautta pääosin luonnossa syntyneitä, haitallisia humuspitoisia päästöjä, jotka ovat rehevöittäneet järveä.
Humuspitoinen liete kertyy tuulten vaikutuksesta myös rannoille, koska matalassa järvessä vesi liikkuu herkemmin myös järven pohjassa. Kuivina kesinä veden ollessa matalalla vaikutus on vielä suurempi. Ilmaston muuttuessa ja tuulten lisääntyessä pohjamuta liikkuu entistä enemmän rannoille.
Järven vesi on muuttunut tummemmaksi ja happamoitunut lisää. Rehevöityminen näkyy selvimmin purojen ja jokien purkupaikoissa, erityisesti Iironjoen suussa. Iironjokea pitkin järveen tulee tutkimuksen mukaan myös peräti 70 prosenttia luonnon huuhtoutumasta.
Iironjokivarteen tavoitteena onkin saada rakennettua kosteikkoja ja jokisuu on tarkoitus ruopata.
Veden korkeuden vaihtelu on Hankajärvessä kokemusten ja seurannan mukaan suurimmillaan lähes puoli metriä. – Tämä on yksi järven keskeinen ongelma. Vettä on keskikesällä liian vähän, Reino Määttä totesi.
Suunnitellulla veden korkeuden turvaamisella parannetaan kalojen elinolosuhteita. Ilmaston lämpeneminen nostaa myös veden lämpötilaa matalassa vesistössä. Kesäaikaisen veden korkeuden turvaaminen parantaisi myös järven virkistyskäyttöä.
Ajatuksena onkin, että Hankakoskeen rakennettaisiin pohjapato, joka nostaisi järven alinta vedenkorkeutta 25-30 senttiä. Suunnittelijoille lähtee asiasta tarjouspyynnöt pikapuoliin ja tässä yhteydessä tullaan pohtimana myös sitä, millainen pohjapato olisi paras. Olisiko se kivipato, joka sopisi parhaiten maisemaan. Määttä muistutti myös siitä, että kalojen kulku on turvattava pohjapadosta huolimatta.
Yhdistys on hakenut ja saanut hankkeelle ELY-keskukselta rahoitustukea. Hankkeen aikana suunnitellaan Hankakosken pohjapato ja valmistellaan lupahakemusta. Hankkeeseen sisältyy myös kosteikkojen suunnittelua ja rakentamista pahimmille valuma-alueille sekä Iironjoen lasku-uoman perkauksen.
Hanke päättyy vuoden 2025 loppupuolella, eli suunnittelulle on pari vuotta aikaa. Kokonaiskustannukset ovat 19700 euroa ja rahoitusavustus on tästä 50 prosenttia. Toinen puoli rahoituksesta hoidetaan talkootyöllä ja yhteistyötahojen toimesta.
– Kökkätyötä tarvitaan 160 tuntia, ja tähän lasketaan mukaan kaikki omaehtoinen työ järven eteen, Määttä muistutti ja kehotti rannanomistajia kirjaamaan ylös esimerkiksi niitot ja roskakalastuksen.
Ranta-asukkailla vaikutti olevan hanketta kohtaan varsin positiiviset odotuksen, mutta aivan ongelmitta vedenkorkeuden nosto ei kaikkialla ranta-alueilla välttämättä suju.
Suunnittelija tuleekin käymään läpi kaikki rantatontit selvittääkseen sen, mitä haittoja vedenkorkeuden turvaamisesta niille voi olla ja mitä haittojen ehkäisemiseksi voitaisiin tehdä. Hankkeella ei kuitenkaan ole vaikutusta järven ylimpiin vedenpinnan korkeuksin, vaan ainoastaan siihen, miten alas vedenpinta pahimmillaan vajoaa.
Yhdistyksen sihteeri Mauri Hietala on ollut järven ranta-asukkaana 42 vuoden ajan ja hänen mukaansa järven veden väri on muuttunut tuona aikana kirkkaasta tummaksi ja limaiseksi. Etenkin 80- ja 90 -luvuilla järven pinnalla oli usein ruskea pinta, kun sen aikainen turpeennostotekniikka toi järveen turvepölyä.
Viimeisen parin vuoden aikana järven veden laatu on ehkä hieman parantunut, mutta edelleen heinäkuun lämpimillä, vähän veden aikana vesi on tummaa, humuspitoista ja iholla liukasta.
Suunnitelmat pohjapadosta saataneen syyskuun aikana ja valittu suunnittelija jatkaa työtään talven aikana. Seuraavana kesänä jatketaan selvitysten tekoa ja aikanaan suunnittelijalta tulee esitys ja myös ELY-keskuksen kassa käydään aiheesta vielä neuvotteluja.
Tuula Jokiaho
