Läheisen kuolema tai sairaus, onnettomuus tai tulipalo, kaltoin kohtelu, perheen sisäinen väkivalta tai sota ovat lapselle traumaattisia kokemuksia, joiden vaikutus ulottuu myös koulunkäyntiin. Vimpelissä järjestetyssä, opetushenkilökunnalle suunnatussa koulutuksessa tarjottiin arjen työkaluja trauman kokeneen lapsen ja nuoren tueksi ja nostettiin esille turvallista opettajuutta.
Kouluttajana toimi oikeuspsykologi ja Poliisiammattikorkeakoulun oikeuspsykologian lehtori Jasmin Kaunisto. Hän kertoo, että hänen vetämäänsä, yhden päivän mittaiseen koulutukseen on osallistunut jo tuhat opetusalan ammattilaista eri puolilta maata. Kauniston mukaan Suomesta tuskin löytyy koulua, jossa erilaisten traumojen kanssa ei jouduttaisi tekemisiin.
– Sadan oppilaan kouluun mahtuu jo useampia trauman kokeneita lapsia. Meillä on totuttu puhumaan sotatraumoista ylisukupolvisina traumoina. Nyt meillä on yhtäkkiä uusi ilmiö, että meillä on koululuokissa lapsia, jotka elävät sotatraumaa tällä hetkellä. Tämä on nostanut pinnalle tätä aihetta ja opettajien traumaosaamisen tarvetta. Koulujen osalle ei kuitenkaan olla sälyttämässä mitään traumaterapeuttista hoitoa. Opettaja on turvallinen rinnalla kulkeva aikuinen.
Vaikeita teemoja
Edellisessä työssään Jasmin Kaunisto auttoi poliisia selvittämään lapsiin kohdistuneita rikoksia lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian osastolla Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Työssään hän kohtasi paljon trauman kokeneita lapsia. Nykyisessä tehtävässään Poliisiammattikorkeakoulussa hän opettaa paljon lapsiin ja lasten kohtaamiseen liittyviä teemoja sekä esimerkiksi lapsirikostutkintaa.
– Kouluarjella on ihan valtava vakauttava voima trauman kokeneille lapsille. Opettajat ovat aika merkittäviä aikuisia lapsen elämässä – varsinkin lapsilla, joilla on traumakokemuksia. Heidän elämässään opettajan merkitys voi erityisesti korostua.
Vimpelissä Jasmin Kauniston vetämään koulutukseen osallistui noin 70 opetushenkilöstöön kuuluvaa. Vimpelistä paikalla olivat kaikki koulujen opettajat ja ohjaajat. Alajärveltä koulutukseen osallistui lukion opettajakuntaa. Täydennyskoulutukselle lähti Aapiskujan koulun rehtorina toimivan Riikka Jaatisen mukaan siitä, että viime keväänä tarjoutui Osaaja-hankkeen kautta jokseenkin samanlainen, koko päivän kestänyt koulutus.
– Koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden palaute oli sellainen, että koulutus tarvittaisiin kaikille. Pohdimme yhdessä rehtoreiden kanssa, että tämä on arjen työkalu. Jo yksistään korona oli yksi kaikkia yhdistävä trauma.
Kättä pitempää
Yhteiskoulun rehtori Maija Peltola kertoo, että esimerkiksi yhteiskoulun ja lukion valmiussuunnitelmien yhteyteen on jo useita vuosia sitten kirjattu ohjeistukset traumatilanteiden varalle.
– Pitää olla niin sanotusti kättä pitempää. Kun tulee joku kriisi, löytyy toimintakykyä, ettei kaikkea tarvitse miettiä muistinvaraisesti vaan on oikeasti ohjeistuksia, minkä mukaan lähdetään toimimaan. Ohjeistusta tarkastellaan uuden oppilashuoltosuunnitelman mukaan, että mitkä asiat ovat relevantteja.
Peltola kokee, että tietojen päivittämistä ja koulutusta tarvitaan – aivan kuten esimerkiksi ensiaputaitojen kohdalla. Asioista pitää pystyä keskustelemaan ja viemään niitä eteenpäin. Jasmin Kaunisto summaa, että traumoihin liittyvät asiat ja teemat ovat vaikeita.
– Koulutuksessa puhutaan siitä, miten näistä teemoista voi jutella lapsen kanssa. Rohkaisen myös vanhempia tuomaan viestiä ja kertomaan koululle siitä, mitä kotona tapahtuu. Koulu on tosi hyvä näköalapaikka seurata lapsen vointia ja sitä miten hän pärjää, jos kotona on kuolemantapaus, vakava sairastuminen tai jotakin traumatisoivaa. Koulussa eli toisessa ympäristössä on ammattilaisia, jotka kohtaavat lasta päivittäin ja voidaan vaihtaa tietoa vanhempien kanssa ja tarvittaessa ruveta keskustelemaan tuen tarpeesta.
Virpi Poikelin
