Järvi-Pohjanmaan Seniorit aloittivat syyskautensa Kirkontuvalla ajankohtaisen aiheen parissa, kun Millespakka Oy:n toimitusjohtaja Mervi Pokela saapui paikalle antamaan jäteneuvontaa konkreettisin esimerkein.
Voisitko uskoa, että joskus muoviämpärikin voi kuulua muovinkeräykseen? Kyllä voi, jos se on myyty pakkauksena vaikkapa talipalloille! Styroxikin kuuluu muovinkeräykseen aina silloin, jos se on tullut pakkausmateriaalina esimerkiksi uuden tietokoneen tai television paketissa.
Pokela kertoi, että pari vuotta sitten voimaan tullut uusi jätelaki on nyt vaiheessa, jolloin sen määräyksiä laitetaan täytäntöön. Tämä on herättänyt paljon kysymyksiä.
– Aikaisemmin puhuttiin jätealasta, mutta nyt sen tilalle on tullut kiertovoimatalous. Ajatuksena n päästä eroon sellaisesta jätteestä, jolle ei ole enää mitään muuta käyttöä. Suurimmalle osalle meidän jätteenä pitämästämme materiaalista nimittäin on olemassa jatkokäyttöä ja siksi lajittelu on tärkeää.
Millespakassa juuri nyt ajankohtaista on puutarhajäte, jota tuodaan paikalle kuormittain. – Jos et voi kompostoida puutarhajätettä itse, sitä vastaanotetaan Millespakkassa ilmaiseksi. Pientä maksua vastaan sitä voi toimittaa myös joillekin jäteasemille, Pokela kertoo ja muistuttaa, että metsään puutarhajätettä ei saa viedä.
Ajankohtainen asia ovat myös omenat, jotka eivät mene käyttöön. Niille Millespakka on oikea paikka, sillä kaikki ruokapitoinen jäte kerää luokseen rottia.
– Jäteastiaan maatuvaa jätettä ei ole saanut laittaa aikaisemminkaan, ja jätelain uudistuksen myötä ruokajäte pitää kompostoida tai bokashoida, joka sopii erityisesti pieniin talouksiin, joissa ruokajätettä tulee vain vähän. Kolmas vaihtoehto on keräillä ne erilliseen tiiviiseen jäteastiaan ja tehdä jätteenkuljetusyrityksen kanssa erillinen sopimus niiden keräilystä.
Pokela muistutti, että ruokajätettä tulee kaikissa talouksissa, sillä harva syö perunoita tai banaania kuorineen eikä kaikkia kahvinporojakaan käytetä kasveille.
Hän käsitteli puheenvuorossaan myös muiden materiaalien lajittelua. Tekstiilien osalta iso kysymys on se, kuka vastaa niistä poistotekstiileistä, joita ei voi enää vaatteina pitää.
Ehjät, käyttökelpoiset tekstiilit kannattaa ehdottomasti laittaa joko kirpputorille tai UFF:n keräykseen. Poistotekstiileihin kuuluvat vain ne, joille ei enää ole muuta käyttöä. Tekstiilijätteisiin kuuluvat rikkinäiset, mutta puhtaat ja kierrätykseen sopivat vaatteet ja kodintekstiilit.
tekstiilijätteisiin ei sen sijaan saa laittaa alusvaatteita tai sukkia, haisevia, homeisia tai märkiä, öljyisiä tai tuholaisten saastuttamia tekstiilejä, peittoja, tyynyjä, mattoja tai pehmoleluja, topattuja vaatteita, fleece-vaatteita, teknisiä vaatteita, kenkiä, laukkuja, vöitä, nahkaa tai turkiksia.
Sinne eivät kuulu myöskään paljon paljetteja tai niittejä sisältävät vaatteet, vaan näiden paikka on kodin poltettavan jätteen astiassa.
Kierrätyksessä muovipakkauksiin kuuluvat elintarvikepakkaukset, pesuainepakkaukset, erilaiset muovipullot, – kassit ja styroxit. Pinnaltaan muovia olevat pakkaukset kuuluvat muovipakkauksiin, vaikka sisällä olisi ohut metallikalvo, kuten vaikkapa kahvipaketeissa.
Kartonkipakkauksiin kuuluvat aaltopahvilaatikot, maitotölkit, kartonkiset einespakkaukset, kuivatuotteiden kartinkipakkaukset, munakennot, pizzalaatikot ja wc- ja talouspaperirullien hylsyt. Samoin kuin muovipakkauksissa, mehupurkki, jonka sisällä on ohut metallikerros, kuuluu pintamateriaalinsa mukaisesti kartonkipakkauksiin.
Metalleihin kuuluvat säilyketölkit, alumiinivuoat ja foliot, maalipurkit, paineettomat aerosolipurkit, ja kotitalouden pienmetalliesineistä muun muassa kattilat ja paistinpannut, naulat, ruuvit ja tuikkukynttilöiden alumiiniset kuoret.
Lasinkeräykseen saa laittaa lasipulloja ja -purkkeja, mutta ei terveydenhuollon pakkauksia, posliinia tai keramiikkaa, lasiastioita, lamppuja tai ikkuna- ja pelilasia. Paperinkeräykseen kuuluu kaikki paperi, joka tulee postista.
Tuula Jokiaho
