Suomen suurin mattojen valmistaja, lappajärvelänen VM Carpet, juhlii viisikymmentävuotista taivaltaan. 33 työntekijää työllistävän yrityksen liikevaihto yltää tänä vuonna reiluun kuuteen miljoonaan euroon. Eteläpohjalaisia mattoja viedään yli kolmeenkymmeneen maahan, eniten Yhdysvaltoihin. Toimitusjohtaja Harri Viita-aho listaa tälle vuodelle uuden kumppanimaan.
– Georgiaan ovat lähteneet ensimmäiset matot. Ne menivät sikäläisen hotellin käyttöön.
Juhlavuosi on näkynyt monella tavalla VM Carpetin kalenterissa. Seuraava tempaus on 17. marraskuuta järjestettävä mattojen poistopäivä.
– Haluamme juhlistaa merkkivuottamme myös kuluttajille tarjoamalle heille mahdollisuuden hankkia mattoja kuluttajaystävälliseen hintaan. Poistopäivässä on esillä juuri päättyneen mattojen suunnittelukilpailun voittaja, Laura Krekulan suunnittelema, villasta kudottu matto.
VM Carpetin matot ovat käytössä yksityisten kiinteistöjen ohella monissa julkisissa tiloissa, esimerkiksi Suomen suurlähetystöt käyttävät lappajärveläisiä mattoja useissa maissa.
– Julkisten tilojen kauppa on tärkeä osa toimintaamme. Mattoja menee paljon esimerkiksi hotelleihin, satama- ja lentokenttäterminaaleihin, virastoihin sekä päiväkoteihin.
Viita-aho sanoo kuluttajien arvostavan suomalaista tuotantoa.
– Monet kuluttajat haluavat tietoisesti laadukkaan ja kestävän kotimaisen maton. Vaikka ulkomaalainen matto on monesti edullisempi, on laadussa usein iso ero.
Vahinkosoitosta käytiin
VM Carpetin tarina alkoi vuonna 1973, kun Harri Viita-ahonjo edesmennyt isä Arto perusti yrityksen.
– Isä oli kehitellyt ideaa mattokutomon käynnistämisestä jonkin aikaa. Tilaisuuden auettua hän päätti ostaa kolme kutomakonetta ja siirtyä TVH:n palveluksesta yrittäjäksi.
– Pian myös Aila-äitini liittyi mukaan yrityksen toimintaan, työt pankin palkkalistoilla saivat jäädä.
Naapurin navetassa toimintansa aloittanut yritys sai todellisen onnenpotkun vuonna 1975. Tuolloin Viita-aho suunnitteli tulevaa yrittäjäystävänsä Harri Kujalan kanssa.
– Isä oli kuullut, että Ruotsista sai matonkuteita, mutta hän ei osannut kielitaidottomana soittaa sinne. Niinpä Harri tarttui luuriin.
Koska tuohon aikaan ei ollut kunnollisia numeropalveluja internetistä puhumattakaan, oli oikean numeron löytäminen hankalaa.
– Ensimmäinen soitto meni nimismiehelle, joka ei luonnollisesti myynyt matonkuteita. Hän kehotti kuitenkin soittamaan Ikealle.
Ikeaan soittanut Kujala sai kuulla, ettei yritys myy kuteita, mutta ostaa mattoja.
– Puhelu käännettiin ostoasioista vastaavalle, jota kiinnosti tietää pystyvätkö miehet toimittamaan riittävästi mattoja. Tähän vastaus oli luonnollisesti myönteinen, vaikka heillä ei ollut hajuakaan miten isosta kaupasta on kysymys.
Jättimäisiä tilauksia
Puhelun jälkeen miehet etsivät tietoja Ikeasta miettien, mahtaako asiakkaalla olla riittävästi maksukykyä. Pian selvisi, että kyseessä oli todella suuri yritys, minkä tarpeita ei muutamalla kutomakoneella tyydytetä.
– Sopimus Ikean kanssa synnytti pitkäaikaisen yhteistyön. Parhaimmillaan työllistimme 1970- ja 1980-luvuilla noin 350 henkilöä, joista suurin osa oli kotityöntekijöitä.
Tilauksen suuruutta kuvaa, että Ruotsiin lähti joka viikko jopa kymmenentuhatta mattoa, mikä oli tuohon aikaan todella jättimäistä.
– Muistan kuinka joskus hypimme rekan konteissa olleiden mattoja päällä saadaksemme ne menemään pienempään tilaan.
VM Carpetin yhteistyö Ikean kanssa kesti 1980-luvun puoliväliin saakka, milloin ulkomaankaupan osuus oli suurimmillaan 95 prosenttia.
– Ikean päätettyä siirtää tilauksensa halvempiin maihin, ilmoittivat he siitä reilusti etukäteen. Tämä antoi meille mahdollisuuden kartoittaa muita kuvioita.
– Tuo oli hetki, kun kotimaan kauppamme kipusi ulkomaankauppaa suuremmaksi. Erittäin merkittäväksi kotimaiseksi yhteistyökumppaniksi nousi tuolloin Anttila. Kotimaan kauppa onkin tuosta lähtien ollut toimintamme kivijalka.
