Soinin kunnan taloutta viedään eteenpäin myötätuulessa ensi vuonna. Maanantaina kunnanhallituksen käsiteltäväksi tuleva näyttää 82 227 euron ylijäämää. Kunta aikoo investoida maltillisesti ja vähentää lainakantaansa.
Kulukuri ja kustannustietoisuus ovat edelleen Soinille luonnollinen tapa toimia. Ensi vuoden toimintakulut ovat talousarvioesityksen mukaan 8 197 068 euroa. Toimintatuottoja arvellaan saatavan 2 628 359 euroja.
Verotuloja kertynee 4 465 000 euroa. Valtionosuuksia Soini saanee 1 759 644 euroa. Vuosikate on talousarvioesityksen mukaan 577 137 euroa ylijäämäinen. Taseessa on noin 4,5 miljoonan ylijäämä. Ensi vuonna Soinin kunnallisveroa pyöristetään alaspäin 9,11 prosentista 9,10:een.
Investoinnit maltilla
Soinin kunta aikoo supistaa lainakantaansa ensi vuonna puolella miljoonalla eurolla. Ennusteen mukaan kunnan lainakanta on ensi vuonna 5,5 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2018 lainaa oli 8,2 miljoonaa euroa.
Tulevan vuoden investointeihin kunta on varaamassa 415 000 euroa.
– Olemme pystyneet pitämään investointimäärät pitkään sillä tasolla, että ne eivät rasita kunnan taloutta poistojen kautta liikaa, painottaa kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi.
Investoinneissa keskitytään sivistystoimen rakennuksiin. Yhtenäiskoulun välituntialuetta saneerataan turvallisemmaksi. Nuorisovaltuuston esittämä koulun wc-tilojen remontti toteutuu ensi vuonna. Koulua remontoitaessa wc-tiloja rakennettiin liian vähän oppilasmäärään verrattuna.
Katuvalaistuksen uudistaminen jatkuu. Sivistys- ja henkilöstöjohtaja Kati Tiala kertoo, että katuvalaistusta on päivitetty yksi kylä kerrallaan ja ensi vuonna on kunnan keskustan vuoro. Katuvalaistuksen uusimiseen kunta suunnittelee käyttävänsä 30 000 euroa.
Kulukuri pitää
Soinissa, kuten muissakin maamme kunnissa, koettiin marraskuun puolivälissä tykytystä, valtiovarainministeriön julkaistessa uudet tasauslaskelmat. Valtakunnantasolla päätös tarkoittaa sitä, että valtionosuuksien määrä laskee noin 80 euroa asukasta kohti.
– Ensi järkytyksestämme selvittyämme saimme tiedon, että leikkaukset siirretään ja tasataan kolmen vuoden ajalle, eikä niillä ole vaikutusta vuoden 2024 talousarviolukuihin, kertoo Johanna Rannanjärvi.
Tasauksen vaikutukset näkyvät suunnitelmavuosissa 2025 ja 2026. Kunnassa uskotaan kuitenkin, että talouskuria pystytään pitämään yllä myös suunnitelmavuosina.
Vuosi vaihtuu taantumassa ja valtion sopeutustoimet heijastuvat kuntien talouteen. Soinissa selvitetään mahdollisia sopeuttamistoimia ja niihin aiotaan ryhtyä ennakoivasti.
Pitovoimasta vetovoimaa
Kuntastrategiansa mukaan Soini on sisukkaasti itsenäinen. Kunnassa halutaan pitää yllä perustoimintoja ja seurata kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatua sekä panostaa nykyisten ja tulevien soinilaisten asumisen edellytyksiin.
Soinin väestöennuste on miinusmerkkinen ja huoltosuhde heikkenee, kuten muuallakin maassa. Väestökehitys heijastuu moneen asiaan, esimerkiksi verotuloihin ja yritystoimintaan. Kunta haluaa olla yrityksille avuksi, jotta ne saavat työvoimaa. Hallintojohtaja Jari Salonen toteaa, että pitovoiman täytyy olla kova.
– Kun perustyön tekee kunnolla, se muuttuu vetovoimatekijäksi. Jos keksit ahaa-elämyksiä tai hokkuspokkuksia, ei kukaan muuta hokkuspokkus-tempun takia paikkakunnalta toiselle.
Kati Tiala muistelee puolestaan, että kun kunta lanseerasi maksuttoman varhaiskasvatuksen, sitä seuraava vuosi oli muuttovoittovuosi.
– Olemme tiedostaneet, että meillä on tosi paljon maksuttomia liikuntatiloja ja -paikkoja. Tilat ovat maksuttomia kaikille alle 18-vuotiaille ja yleishyödyllisille ryhmille, joihin voi vapaasti osallistua.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjotaan myös ensi vuonna ja vauvarahakin on talousarvioesityksessä. Soiniin töihin tuleville tai Soinissa jo töissä oleville kunta myöntää puolen vuoden mittaisen asuntoedun.
Kunnassa otetaan myös käyttöön hieman muutettu opiskelijatuki, jonka mukaan tukea voivat hakea 18–29-vuotiaat, lukuvuoden aikana Soinissa kirjoilla olevat mutta opiskelujensa takia toisella paikkakunnalla asuvat opiskelijat.
Soinissa vastataan myös Etelä-Pohjanmaan alhaiseen korkeakoulutettujen asteeseen. Kunta maksaa ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittavalle soinilaiselle tuhannen euron stipendin.
Virpi Poikelin
