Soinin Yrittäjät on valinnut EJ-Lämmön Soinin Vuoden yritykseksi. Vuonna 1999 perustetun, Esa, Elina ja Emilia Järvelän omistaman ja Esa ja Salla-Maria Järvelän vetämän yrityksen päätoimialaksi on noussut erilaisten kierrätysjakeiden ja metsästä tulevien puujakeiden jalostus. Yritys toimi aluksi kaukolämmön tuotannossa, jonka rinnalle tuli turvetuotanto. Kun turvetuotantoa on ajettu alas, on yrityksen päätoimialaksi noussut kierrätyspuun käsittely ja murskaus. Kierrätyspuun murskausta tehdään yhtiön omaan tuotantoon ja suuremmassa määrin muille alan yrityksille. EJ-Lämmön kokonaismurskausmäärä on noin 100 000 kuutiometriä, josta 10 000 kuutiota tulee omaan käyttöön.
EJ-Lämpö tuottaa kaukolämpöä Soinin kirkonkylälle. Kunta markkinoi ja jakelee kaukolämmön omistamastaan verkostosta kuluttajille. Myös Järvelöiden omistama puutarha käyttää EJ-Lämmön tuottamaa kaukolämpöä. EJ-Lämpö tuottaa kasvu-, kuivike- ja polttoturvetta sekä puunkuorta ja käyttää haketta ja sellaista puuta, jota ei voi ottaa hyötykäyttöön. Yhtiön tai sen yhteistyökumppaneiden isoihin asiakkaisiin kuuluu muiden muassa Valio Seinäjoella, Alholmens Kraftin voimalaitos Pietarsaaressa ja Alva-yhtiöt Jyväskylässä. Haketta toimitetaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon myös pienemmille toimijoille.
Yhteistoiminnasta voimaa
EJ-Lämmön palkkalistoilla on kolme henkilöä. Aliurakoitsijoiden määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
– Kesällä aliurakoitsijallamme on töissä turvesuolla 5–6 henkilöä. Me murskaamme hakkeen ja sen jälkeen tulevat muut lähiympäristön yrittäjät, jotka kuljettavat ja markkinoivat haketta.
Alihankkijoiden kautta – ja muutenkin – EJ-Lämmöllä on yhteistoimintaa muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Yhteistoiminta on Esa Järvelän mukaan paitsi laajaa, myös hyvää.
– Hyvin löytyy palveluita esimerkiksi metallirakentamisesta ja hydrauliikkapuolesta. Vielä on myös kivijalkakauppoja, joista saa laajasti pienempiä tarvikkeita.
Esa Järvelä on monialayrittäjä, jonka EJ-Tarhan eli puutarhan keskeinen kustannustekijä on lämpöenergia.
– 1980 ja 1990-luvuilla energiantuotantoon on käytetty öljyä. Kun öljystä piti päästä irti, lähdimme selvittämään eri mahdollisuuksia. Samaan aikaan Soinin kunta lähti selvittämään kaukolämpömahdollisuutta. Asia tuli kilpailutukseen kunnalle ja siitä toiminta on lähtenyt. Investoimme lämpölaitokseen hieman yli viisi miljoonaa markkaa. Siinä vaiheessa kaukolämpö muodosti liikevaihdostamme sata prosenttia. Tällä hetkellä luku on noin 30 prosenttia, valottaa Esa Järvelä.
Tulevaisuutta kohti
Esa Järvelä sanoo, että energia-alalla eletään tällä hetkellä murroskautta, jota ohjaa hiilineutraaliuuteen siirtyminen. Turvepuoli on hiipuva, eikä siihen enää panosteta EJ-Lämmössäkään, vaan olemassa olevat alat käytetään loppuun. Järvelänkin ajatukset ovat jo uusiutuvassa energiassa.
– Myös lämpölaitoksen puolella on selvityksiä, että tuottaisimme aurinkoenergialla kevät-, kesä- ja syksyaikoina kaukolämpöä teollisuusalueella sijaitsevassa kaukolämpöyksikössämme. Meillä on siitä aika pitkälläkin mallinnuksia siitä eli olemme tehneet laskelmia, olisiko se kannattavaa. Puutarhalle on juuri valmistumassa 270 kilowatin yksikkö tuottamaan sähköä.
Järvelä toteaa, että paikallaan ei voi pysyä, vaan on kehityttävä. Paikallaan pysyminen on taantumista, kun muut samanaikaisesti kehittyvät.
Energia-alan murroskautta on Esa Järvelän mukaan eletty jo pitkään.
– Kun lähdimme liikkeelle, Soinissa käytettiin melkein kolme miljoonaa litraa öljyä lämmöntuotantoon sillä alueella, jossa nykyisin on kaukolämpö. Sitten siirryttiin turpeeseen ja tehtiin turpeella se sama energiamäärä. Nyt on siirrytty turpeesta seuraavaan vaiheeseen eli hakkeeseen ja metsäpuolelta tulevaan jalosteeseen. Nyt mietitään, mitä asioita lämmöntuotannossa voi olla tulevaisuudessa: aurinkopaneelit, sähkö – onko vety mukana? Voidaanko aurinkoenergiaa varastoida vetynä tai muuna vastaavana?
Järvelä painottaa, että energiantuotantoon liittyvä muutos vaatii investointeja, jotka ovat isoja. Investointeja ei voi tehdä virheellisesti, varsinkin kun mennään hiilineutraaliuuteen.
– Tärkeää on myös se, miten investoinnit tehdään. Vuodessa–kahdessa ei tapahdu paljon.
