Marraskuun alun lämmin sää ja vesisateet saivat lokakuun lopussa sataneet lumet sulamaan ja nostivat pohjalaisjokien ja -järvien vedenpintoja. Etenkin rannikon pienillä vesistöillä kuten Närpiönjoella ja Teuvanjoella virtaamat nousivat nopeasti lähes tulvalukemiin. Närpiönjoen alaosalla virtaama nousi muutamassa päivässä noin neljästä kuutiosta sekunnissa 64 kuutioon sekunnissa. Ennen kuun puoliväliä lämpötilat laskivat pakkaselle ja virtaamat kääntyivät laskusuuntaan.
Marraskuun lopun kovat pakkaset saivat aikaan hyyteen muodostumista etenkin Ähtävänjoen koskiosuuksilla.
Lappajärvi laskussa
Ähtävänjoella korkealla olleen Lappajärven vedenpinta laski marraskuun aikana 16 senttimetriä. Marraskuun lopussa Lappajärven pinta oli noin puoli metriä ylempänä kuin tänä ajankohtana tavanomaisesti. Lappajärven juoksutus oli marraskuun loppupuolelle saakka luvan mukaisessa maksimissa eli tasolla 30 kuutiometriä sekunnissa. Hyydettä alkoi muodostua marraskuun lopussa Ähtävänjoen koskialueille ja se nosti vedenpintaa paikoin. Hyydetilanteen helpottamiseksi ja jääpeitteen muodostumiseksi pienennettiin Evijärven ja Lappajärven juoksutuksia kuudella kuutiolla sekunnissa. Juoksutus Lappajärvestä ja Evijärvestä oli siis kuun lopussa noin 24 kuutiometriä sekunnissa.
Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven vedenpinta nousi marraskuun alkupuolen lumien sulamisen ja sateiden seurauksena noin 20 senttimetrillä, mutta laski marraskuun loppuun mennessä tavanomaiselle tasolle.
Pohjavesi korkealla
Marraskuussa järvivedet kylmenivät nopeasti ja kuun loppuun mennessä kaikki järvet olivat jäässä. Myös rannikolla jääpeitteen muodostuminen eteni saaristossa. Nopean jäähtymisen ja jäätymisen vuoksi järvien pohjanläheinen alusvesi on monilla järvillä jäänyt lämpimäksi, mikä mahdollisen pitkän edessä olevan talven kanssa ennustaa happiongelmia lopputalvelle. Happipitoisuuksien laskua onkin havaittu jo ainakin Alavuden Edesjärvellä. Toisaalta vedet ovat jäätyneet varsin korkealle tasolle, mikä lisää järvien happivarastoja.
Marraskuun alussa pohjavedenpinta nousi hieman, kun plussakeleillä lokakuussa satanut lumi suli pois ja myös maanpinta suli. Pakkasten alkaessa maa jäätyi uudelleen, jolloin pohjaveden muodostuminen maaperän läpi suotautumalla loppui ja pohjavedenpinta kääntyi loivaan laskuun. Pohjavedenpinnan odotetaan laskevan kevääseen asti, ellei lauha sää sulata lunta ja maanpintaa.
Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella laajalti korkeammalla kuin marraskuun lopussa keskimäärin. Poikkeus tähän on Pohjanmaan rannikkoalue Vaasasta Kristiinankaupunkiin, jossa pohjavedenpinta voi etenkin pienissä pohjavesimuodostumissa olla paikoin hieman tavanomaista matalammalla. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on ajankohdan keskiarvossa tai enimmillään 1,0 metriä keskiarvon yläpuolella.
