Yhä useampi terveyspalvelujen käyttäjä kokee, että palveluihin pääsyssä on ongelmia. Miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Myös korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet. Terveyspalveluissa kasvua on 15 prosenttiyksikköä ja sosiaalipalveluissa 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
Sosiaalipalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista noin 60 prosenttia kokee ongelmia sopivan palvelun löytymisessä ja riittävän nopeassa palveluun pääsyssä. Tilanne on pysynyt samana vuoteen 2020 verrattuna. – On huolestuttavaa, että itselle sopivan palvelun löytyminen koetaan vaikeaksi ja palvelun saanti hitaaksi. Tämä voi viivästyttää tai estää palvelun käyttöä. Osa sosiaalipalvelujen käyttäjistä on elämäntilanteessa, jossa heidän mahdollisuutensa etsiä palveluja ovat heikot, toteaa erikoistutkija Katja Ilmarinen.
Soteuudistuksen lykkääntyminen, koronan aiheuttama hoitovelka sekä paheneva henkilöstöpula vaikeuttavat palveluihin pääsyä.
– Peruspalveluiden saatavuuden parantaminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen on tärkeä tehtävä uusilla hyvinvointialueilla, kun palveluverkostoa uudistetaan, kertoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto,
Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja talvella 2023.
Hoitoon pääsyssä eri kokemuksia
Matalasti koulutetut kokevat enemmän ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut. Hoitoon pääsyn lisäksi sosioekonomisia eroja on myös hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä terveyspalvelujen hoitoprosessiin.
– Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämän tutkimuksen perusteella se kuitenkin toteutuu huonosti. Palvelujärjestelmässämme on rakenteellisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kansainvälisestikin huomattavan suuria sosioekonomisia eroja hoitoon pääsyssä, Anna-Mari Aalto toteaa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös käyttäjien kokemuksia palveluista sen jälkeen, kun he olivat päässeet palveluun. Terveyspalveluita käyttäneistä aikuisista yli puolet ja sosiaalipalveluita käyttäneistä vajaa puolet kokee, että palvelujen käyttäminen ja omien asioiden hoito on sujuvaa. Terveyspalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista kolmannes on asioinut useimmiten saman lääkärin kanssa. Saman hoitajan kanssa on asioinut noin neljännes miehistä ja naisista.
Opastusta digitaalisiin palveluihin
Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt noin kymmenen prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 41 prosenttia kertoo nyt käyttävänsä digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Digitaalinen asiointi on lisääntynyt selvästi myös yli 65-vuotiailla: miehillä 12 prosentista 15:een ja naisilla yhdeksästä prosentista 14:ään vuodesta 2020 vuoteen 2022.
Yleinen digitaalinen asiointi esimerkiksi OmaVerossa tai verkkopankissa on edelleen yleisempää kuin digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yleisesti digitaalisia palveluita käyttää yhdeksän kymmenestä aikuisesta, kun taas digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttää huomattavasti harvempi. Lähes joka viides kokee tarvetta opastukselle digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Nuoremmat ikäpolvet tarvitsevat opastusta muita harvemmin. Silti 20–39-vuotiaissakin tuen tarvitsijoita on 62 000. Yli 75-vuotiaissa heitä on jo 346 000.
– Digitaalisen asioinnin helpottaminen on erityisen tärkeää tulevina vuosina, jolloin Suomessa on tarkoitus edistää digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa, kertoo tutkija Maija Kyytsönen.
Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. 28 000 eli 46 prosenttia kutsutuista vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen. Tuloksia on saatavissa myös hyvinvointialueittain.
