Digi- ja väestötietoviraston tänään julkaistu Digitaitoraportti 2023 käsittelee auttamista ja tukemista digitalisoituvassa maailmassa. Kaikenikäisten ihmisten arjessa tarvitaan jatkuvasti monenlaista apua digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytössä ja ymmärtämisessä. Tänään julkaistu raportti tarjoaa toista kertaa tilannekuvaa suomalaisten digitaidoista ja digitalisaatioon liittyvistä kokemuksista.
Kun arki digitalisoituu, myös arjessa tarvittu ja annettu apu digitalisoituu. Digitaitoraportti nostaa esiin läheisten roolin digitaalisen arjen mahdolliseksi tekemisessä: 89 prosenttia suomalaisista tukee läheisiään digiasioissa. Läheisen digitukeminen koetaan pääasiassa myönteiseksi osaksi ihmissuhdetta. Siihen liittyy iloa apuna olemisesta ja onnistumisen tunteita ongelmien ratketessa. Silti osa läheistään tukevista toivoo, että läheinen hakisi apua myös muista digituen lähteistä. Kaikilla ei kuitenkaan ole läheisiä, joilta voi pyytää ja saada apua, tai läheiset eivät ehdi tai pysty auttamaan. Muiden digituen lähteiden tunnettuudessa onkin kehitettävää.
Digitukea tarvitaan
Digitaitoportista käy ilmi, että suomalaiset tuntevat heikosti esimerkiksi viranomaisten ja kolmannen sektorin tarjoamaa digitukea. 65 prosenttia suomalaisista oli tietoisia siitä, että viranomaisilla on velvollisuus antaa tukea omien digitaalisten palveluidensa käytössä. Moni pyytää apua läheisiltään myös viranomaisasioissa.
Kyky asioida digitaalisesti on yhä tärkeämpää arjen sujuvuuden kannalta – nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaiset pitävätkin tärkeänä, että digitukea olisi saatavilla myös julkisena palveluna, jotta kaikilla olisi tukeen mahdollisuus.
– Tarvitaan lisää matalan kynnyksen digitukea, jotta digitalisaatiosta pääsevät hyötymään myös he, joille epävarmuus on suurin este, sanoo erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digi- ja väestötietovirastosta.
Eloluodon mukaan kynnys etsiä ja pyytää digitukea voi nousta todella korkeaksi, kun avuntarve nolostuttaa ja tilanne alkaa tuntua toivottamalta.
– Apuun olisi helpompi tarttua, jos sitä tarjottaisiin matalalla kynnyksellä osana arkea, Eloluoto tarkentaa.
Iäkkäämpien osaaminen kohentunut
Suomalaiset ovat digiosaamisellaan Euroopan kärkeä, ja osaaminen on vuosien aikana parantunut kaikissa ikäluokissa. Suomalaisista 16–89-vuotiailla on keskimäärin todella hyvät digitaidot. 73 prosentilla suomalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot.
Digitaalisilla perustaidoilla tarkoitetaan taitoja, joiden avulla digimaailmassa selviytyy. Henkilöllä, jonka digitaidot ovat perustasoiset, voi olla haasteita monimutkaisempien palveluiden käytössä tai ongelmatilanteissa toimimisessa. Olisikin tärkeää tavoitella osaamistasoa, jossa perusdigitaidot ylittyvät.
Etenkin osa iäkkäistä ihmisistä osaa vain perusdigitaidot tai ei niitäkään. Mitä korkeampi on vastaajien ikä, sitä pienempi on digitaitoisten osuus ikäryhmässä. Kun tietoja verrataan tilanteeseen vuonna 2021, suomalaisten digiosaaminen on kuitenkin parantunut kaikissa ikäryhmissä, myös iäkkäämpien keskuudessa.
– Ikäihmiset ovat monimuotoinen ikäryhmä, jossa digitaidot vaihtelevat huippuosaajasta digitaidottomaan. Kaikilla ei ole samanlaisia taitoja tai kokemuksia digistä. Suomen ikääntyessä ja monimuotoistuessa ikäihmisten asema palvelujen käyttäjinä pitää turvata, sanoo Minna Piirainen, Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija.
Digitaitoraportissa suomalaisia on myös pyydetty arvioimaan omaa digiosaamistaan suhteessa muihin. Vastausten perusteella oma osaaminen arvioidaan suunnilleen yhtä hyväksi kuin muillakin saman ikäryhmän henkilöillä. Iäkkäimpiä vastaajia lukuun ottamatta suomalaiset myös uskovat oman osaamisensa riittävyyteen tulevaisuudessa
Ensimmäinen Digitaitoraportti julkaistiin viime vuonna. Raportti perustuu Digi- ja väestötietoviraston valtakunnalliseen Digitaitokyselyyn ja vaihtuvateemaisiin kartoituksiin, joiden kohderyhmänä ovat olleet 18–89-vuotiaat suomalaiset. Lähteinä on käytetty myös muiden tuottamaa tutkimustietoa. Raportin tietopohjan ydin perustuu Digitaitokyselyyn, jonka tulokset ovat valtakunnallisesti edustavia sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
