Syksyllä 2023 alkanut koronarokotuskierros on edistynyt hyvinvointialueilla hyvin. Syystalven tehosteannoksia on annettu yhteensä jo yli 905 000 annosta, mikä on enemmän kuin vuosi sitten. Määrä voi olla todellisuudessa vielä suurempi tiedonsiirtoon liittyvien viiveiden vuoksi.
Koko väestöstä noin 16 prosenttia on saanut koronatehosteannoksen. 65–79-vuotiaista tehosteannoksen on saanut yli 54 prosenttia ja 80 vuotta täyttäneistä 60 prosenttia.
– Rokottaminen päästiin aloittamaan hieman myöhemmin kuin syksyllä 2022, mutta jo marraskuun puolivälin jälkeen saavutettiin viime vuotta vastaavat rokotuskattavuudet. Vuodenvaihteessa koronarokotteen kattavuus oli jo vuodentakaista korkeampi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Ikäihmiset rokottautuneet
Monilla hyvinvointialueilla 80 vuotta täyttäneiden rokotuskattavuus on yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime kaudella. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kattavuus on lähes 20 prosenttiyksikköä korkeampi.
– Edellisestä tehosterokotuksesta on tänä syksynä kulunut pidempi aika kuin vuosi sitten. Se ja alkusyksyn epidemia-aalto voivat osaltaan selittää, miksi kiinnostus koronarokotuksia kohtaan on ollut suurempaa, sanoo Kontio.
Vaikka rokotuksia on otettu hyvin, niitä jää myös käyttämättä. Rokotteita varataan riittävästi myös sellaiseen tilanteeseen, jossa taudinkuva tai taudinaiheuttaja muuttuu ja riskiryhmien koko tästä syystä kasvaa. Viime syksynä muutoksia ei ole ollut.
Tartunta vahvistaa suojaa
THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.
Koronarokotukset jatkuvat hyvinvointialueilla edelleen. Rokotteina käytetään varianttiräätälöityjä Comirnaty- ja Nuvaxovid XBB1.5-valmisteita.
Jos tehosteannosten kohderyhmään kuuluva ei vielä ole saanut rokotusta, rokotukseen voi hakeutua omalla hyvinvointialueella. Jos tietää sairastaneensa koronataudin tai saaneensa tartunnan syksyn tai talven 2023–2024 aikana tehosteannosta ei tarvitse.
– Koronavirustartunta voimistaa suojaa vakavaa tautia vastaan vähintään yhtä hyvin kuin rokote. Rokottamisesta ei ole odotettavissa lisäsuojaa tartunnan jälkeen, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
Epidemia laantumassa
Syksyn koronaepidemia on laantumassa Suomessa, mutta virusta kiertää jatkuvasti väestössä. Talven merkittävimmät virusmuunnokset ovat XBB alalinja EG.5 sekä BA.2.86 alalinja JN.1. Käytössä olevien rokotteiden antama suoja näitä virusmuunnoksia vastaan on sama kuin aiempia XBB-viruslinjan muunnoksia vastaan.
THL seuraa koronatilanteen kehittymistä Suomessa ja maailmalla. Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijaelin totesi joulukuussa, että toistaiseksi ei ole syytä tehdä muutoksia käytössä olevien koronarokotteiden koostumukseen. Nykyiset rokotteet antavat hyvän suojan tällä hetkellä kiertävien virusten aiheuttamaa vakavaa koronatautia vastaan.
