Kipu on yleisin fysioterapiaan hakeutumisen syy. Kipu vaikuttaa moniin asioihin, mm. elämänlaatuun, toiminta- ja työkykyyn, mielialaan ja jaksamiseen.
Meistä jokaisella on joskus ollut kipua, mutta osalla kipu kroonistuu ja siihen apua etsiessä käydään läpi lääkärin vastaanotot tai erilaisia nopeaa helpotusta lupaavat hoidot.
Kroonisen kivun kanssa oikotietä ei ole. FysioJärviseudun yrittäjät, fysioterapeutit Juha ja Katariina Latvala tietävät, miten monen ihmisen elämässä kipu on jatkuvasti läsnä ja miten eri asiat ihmisen elämässä vaikuttavat kivun kokemukseen.
Kipufysioterapian koulutuskokonaisuuden 2020 opiskelleen Juha Latvalan osaamisalaan kuuluu kipufysioterapia, joka yhdistää niin kaikille tutun fysioterapian, kuin myös paljon uutta.
– Kipufysioterapia lähti kehittymään 90-luvulla Australiassa. Kun esimerkiksi kudosvaurioille on olemassa oma luonnollinen paranemistahtinsa, niin tuolloin lähdettiin selvittämään, miksi joillain kipu kuitenkin kroonistuu, Juha Latvala kertoo.
Fysioterapiassa pyritään kartoittamaan kivun mekanismit ja kivun syyt. Kipuun liittyy usein epämiellyttäviä tunteita tai jopa masennusta ja ahdistusta. Stressi ja masennus ovat usein kivun seurauksia, mutta ne myös herkistävät kivun kokemiselle.
Kipuun liittyvät pelot ja masennus voivat hidastaa ja pitkittää kuntoutumista, esimerkiksi liikunnan välttäminen. Vähäinen liikkuminen aiheuttaa muutoksia lihaksissa, verenkierrossa ja hermostossa ja siten kipu voi jopa pahentua. Lihasjännitystä voivat lisätä myös pelot ja liiallinen varovaisuus. Lihasjännitys vaikeuttaa aineenvaihduntaa, mikä voi lisätä kipuja ja pitkittää kuntoutumista.
– Fysioterapiassa pohditaan, kuinka sinä pystyt vaikuttamaan hyvinvointiisi ja saamaan aktiivisen otteen omaan elämääsi. Tai kuinka elämänlaatu vahvistuu kivusta huolimatta. Fysioterapiassa pyrimme löytämään keinoja, joilla pääset kohti omia toiveita ja tavoitteita sekä vahvistamaan omaa aktiivisuutta ja omatoimista kuntoutumista pienin askelin.
Latvalan mukaan kivunhoidossa on aina otettava huomioon myös asiakkaan psykososiaalinen tausta. Kipupotilaan tullessa fysioterapiaan selvitetäänkin aivan ensimmäisenä se, minkä tyyppisestä kivusta on kyse.
– On tärkeää löytää se hetki, jolloin kipu alkoi ja mitä silloin oli tapahtunut. Haastattelu, asiakkaaseen tutustuminen on tärkeä osa kipufysioterapiaa.
Kipumekanismit testataan yksilöllisesti ja kun ne on selvitetty, voidaan ongelmaan pureutua laajan osaamisen ja ammattitaidon tarjoamin välinein. Jos kivulle löytyy selkeä syy, sitä voidaan helpottaa fysioterapian keinoin. Se kuitenkaan ei yksin anna vastausta siihen, miksi kipu on kroonistunut.
– Vielä muutama vuosikymmen sitten ei voitu puhua ääneen, että aivot liittyvät asiaan. On kuitenkin selkeä näyttö siitä, että aivot antavat merkityksen kivulle ja siksi myös kivun kroonistuminen tapahtuu siellä.
– Osana kipufysioterapiaa onkin jaksamisen voimistaminen, minä pystyvyyden löytäminen.
Vaikka merkitys kivulle syntyy aivoissa, niin kivun tuntemisen kokemus on täysin todellinen, eikä kyse ole sen vähättelystä. – Fysioterapiassa etsitään yhdessä tietä eteenpäin. Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla, mutta ymmärrystä kivusta ja ymmärrystä kipua tuntevaa ihmistä kohtaan löytyy, Latvalat kertovat.
Kotitalousvähennys myös fysioterapiaan
Katariina Latvala kertoo, että tämän vuoden alusta lukien asiakkaan on mahdollisuus saada kotitalousvähennys myös fysioterapiasta.
Kotitalousvähennystä voi fysioterapiapalveluista saada, kun kuntoutus tuotetaan asiakkaan kotona tai vakituisessa vapaa-ajan asunnossa, vaikka koko perheelle vauvasta vaariin. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta, eli ei esimerkiksi matkakuluista.
– Kannattaa muistaa, että myös palvelutalot ovat asukkaan oma koti, jossa tehtävästä fysioterapiasta kotitalousvähennyksen saa. Mikäli fysioterapian maksaa vaikkapa lapsi vanhemmalleen, silloin vähennykseen oikeutettu on sen maksaja.
Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3500 euroa ja omavastuu on sata euroa. Työn osuudesta voi vähentää verotuksessa 60 prosenttia.
FysioJärviseutu on jo aikaisemminkin tuottanut palveluja myös palvelutaloissa ja asiakkaiden kodeissa ja kotitalousvähennyksen myötä se varmasti tulee aiempaa suositummaksi.
Usein tämä onkin hyvä vaihtoehto, sillä fysioterapian tarkoitus on tukea asiakkaan toimintakykyä, parantaa elämänlaatua, lisätä turvallisuuden tunnetta ja tukea omatoimisuutta arjessa. Kun fysioterapia tuodaan sinne, missä sitä arkea eletään, on kokonaisuuden huomioonottaminen vaivatonta.
– Tuemme arjessa selviytymistä, yksilöllisesti asiakkaan toiveita kuunnellen.
Tuula Jokiaho
