Syksyn 2023 yritysbarometrissa pk-yritysten suhdanneodotukset olivat lievässä nousussa, mutta nyt ne ovat kääntyneet jälleen laskuun.
Tilanne muuttui, kun nopeasti kohonnut korkotaso ja inflaation syömä ostovoima heikensivät investointien ja yksityisen kulutuksen näkymiä.
Nyt talouden tilan odotetaan heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat Suomen taloudelle heikompaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Tämä käy ilmi kevään Pk-yritysbarometrista.
Pk-yritysbarometrin tiedot kerättiin joulu-tammikuussa. Etelä-Pohjanmaalla tutkimukseen vastasi 336 yrittäjää ja koko maassa 5052.
Etelä-Pohjanmaalla yleistä suhdannenäkymää kuvaava saldoluku on -20, kun koko maassa se oli -14. Syksyllä saldoluku oli Etelä-Pohjanmaalla -18 ja koko maassa -6. Etelä-Pohjanmaalla saldoluku on laskenut vain vähän verrattuna koko maan pudotukseen.
– Vaikka meillä laskua oli vain vähän verrattuna syksyn tulokseen, on alueemme suhdannenäkymä selvästi koko maan tasoa heikompi. Myös arviot työllisyyden, liikevaihdon, kannattavuuden sekä investointien arvon ja innovaatioiden osalta jäävät sekä koko maan että lähialueiden tasosta, toteaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien varatoimitusjohtaja Jani Takamaa.
Etelä-Pohjanmaalla voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on neljä prosenttia vastaajista ja kasvuhakuisia 28 prosenttia.
Voimakkaasti kasvuhaluisten yritysten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2016 voimakkaasti kasvuhaluisia oli vielä 11 prosenttia. Tämä on huolestuttava suuntaus, sillä nämä ovat juuri niitä yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja verotuloja yhteiskunnalle, Takamaa toteaa.
Etelä-Pohjanmaalla 42 prosenttia vastaajista on selvittänyt tai laskenut oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen. Tämä on koko maan keskiarvoa korkeampi ja vuoden takaiseen verrattuna lukema on noussut Etelä-Pohjanmaalla yli kymmenen prosenttiyksikköä.
Rahoitusta saatu vielä hyvin, mutta luottopolitiikka on kiristynyt
Pk-yritysten tarve hankkia ulkoista rahoitusta kasvoi viime vuoteen verrattuna. Rahoitusta saaneiden määrä on pysynyt samalla tasolla, mutta nyt jopa viisi prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole saanut hakemaansa rahoitusta. Kiristyneet vakuusvaatimukset, korkeampi korkotaso ja oman pääoman vaatimus ovat keskeisimpiä nimettyjä syitä, miksi rahoitusta ei ole saatu tai edes haettu.
Vastaajista 84 prosenttia kertoi, että rahoituksen saanti ei ole vaikeuttanut hankkeiden toteuttamista, yhdeksän prosenttia kertoi, että hanke toteutui osittain tai se siirtyi tulevaisuuteen, ja seitsemän prosenttia, ettei hanke toteutunut.
– Rahoittajien luottopolitiikan koetaan kiristyneen viime aikoina selvästi. Kiristyminen näkyy selvimmin suurempien ja kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Pankkirahoitusta hakeneista 26 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Finnveran takausten osuus oli suurin voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä, joista yli puolet tarvitsivat Finnveran takauksen, kertoo Finnveran aluepäällikkö Kari Hytönen.
Vaikka yritystaloudessa on koettu yleisen epävarmuuden aikaa, näyttäisi käänne positiivisempaan olevan jo meneillään. Ainakin ulkoisen rahoituksen ottoaikeet ovat barometrin mukaan kasvussa. Nyt 21 prosenttia ennakoi ottavansa ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana, kun syksyllä vastaava luku oli 17 prosenttia.
Merkittävimpinä käyttötarkoituskohteina mainitaan kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit, mutta myös kireästä suhdanteesta johtuvaa käyttöpääomarahoitusta ennakoidaan tarvittavan. Pk-yrityksistä 13 prosenttia arvioi tarvitsevansa rahoitusta tai avustusta vihreän siirtymän hankkeeseen kuluvan vuoden aikana.
Pk-yritysten rahoitus on edelleen hyvin pankki- ja rahoitusyhtiökeskeistä ja yritykset aikovat hakea rahoitusta ensisijaisesti niistä. Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoituksesta kilpailevat useat pankkiryhmät ja markkinaosuudet ovat muuta maata tasaisemmat.
– Tämä on positiivinen asia alueen yritysten kannalta. Rahoitusta täydentävinä kumppaneina eteläpohjalaisyritykset mainitsevat Finnveran, ELY-keskuksen ja Business Finlandin, joista aiotaan myös hakea ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeisiin on saatavissa rahoitusta kaikilta julkisilta toimijoilta pankkien lisäksi, Hytönen toteaa.
