Suomalainen energiayhtiö Pohjan Voima suunnittelee aurinkopuiston rakentamista Koppelonevalle, joka sijaitsee Alajärven koillisosassa. – Tätä varten yhtiö hakee Alajärven kaupungilta suunnittelutarveratkaisua, kertoo Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.
Pohjan Voiman tavoitteena on rakentaa alueelle aurinkopuisto, jonka teho on yhteensä noin 45 MW. Suunniteltu aurinkovoimala on järkevän kokoinen: tarpeeksi suuri ollakseen kaupallisesti järkevä ja riittävän pieni sopiakseen paikallisiin olosuhteisiin. Parhaimmillaan se voisi tuottaa sähköä 2200 omakotitalon tarpeisiin.
Suunniteltu hankealue on laajuudeltaan noin 50 hehtaaria, ja se sijaitsee Savonjoen eteläpuolella. Vimpelin kunnan rajalle on matkaa 2,5 kilometriä.
Mäkipelto kertoo aurinkopuistojen sopivan erityisen hyvin Koppelonevan kaltaisille alueille, joita on vaikea hyödyntää muulla tavoin. Koppelonevan hankealue on kokonaan vanhaa turvetuotantoaluetta. Käytännössä viimeinen erä turvetta sieltä on nostettu 2019, sen jälkeen aluetta ei ole hyödynnetty.
– Olisi hienoa valjastaa Suomen joutomaat tuottamaan vähäpäästöistä ja edullista energiaa, joka auttaa meitä myös ilmastotyössä.
Kaikki alueen suunnittelutarvehakemusta varten tarvittavat luontoselvitykset on tehty viime vuoden kevään ja kesän aikana. Sen jälkeen on tehty muutamia erillisselvityksiä, pintavesi- ja pohjavesiselvitys sekä alustavat maaperätutkimukset.
Tällä hetkellä Alajärven kaupunki kuulee hakemukseen liittyen alueen naapureita ja viranomaiset antavat omat lausuntonsa. Niiden perusteella suunnitelmia tarvittaessa tarkennetaan tai muokataan – tai tehdään lisäselvityksiä.
– Sen jälkeen, kun kaupunki myöntää suunnittelutarveratkaisun, hankkeelle voidaan hakea rakennuslupaa. Tässä vaiheessa voidaan myös tehdä lisäselvityksiä, jos sellaisille on tarvetta, Mäkipelto selvittää.
Jos kaikki etenee suotuisasti, rakentaminen voisi alkaa vuonna 2026. – Aurinkopuiston rakentaminen ja käyttöönotto kestää tyypillisesti 1-1,5 vuotta. Joskus on tarkoituksenmukaista ajoittaa esimerkiksi perustustyöt talvikuukausille, jolloin alueella on helpompi liikkua. Varsinaisten rakennustöiden lisäksi aurinkopuiston käyttöönotto ja testaukset vievät oman aikansa.
Työtä paikallisille yrityksille
Aurinkopaneelien lisäksi alueelle rakennetaan kytkinlaitos, eli pieni sähköasema josta ohjataan ja hallitaan kytkimiä, sekä inverttereitä, jotka muuntavat aurinkopaneelien tuottaman tasavirtasähkön sähköverkkoon sopivaksi. Lisäksi alueelle rakennetaan uusia teitä.
Pohjan Voima haluaa käyttää hankkeen eri vaiheissa mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä ja paikallista työvoimaa. Erityisesti tarvetta tulee olemaan maanrakennukseen, sähköverkkoon, voimaloiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvälle työlle sekä majoitus-, ravintola- ja muille palveluille.
– Käytännössä tarvitaan maanrakennuskoneita, auraus- ja muuta tienhoitoa sekä tavaran purku, siirto- ja nostopalveluita. Muualta paikalle tulevat suunnittelijat tai ammattilaiset tarvitsevat myös majoitusta ja syömistä. Hotellimajoituksen lisäksi tarvetta voi olla pidempiaikaiselle yksityiselle majoitukselle.
– Paikallisten tekijöiden paikallistuntemus on tällaisissa projekteissa usein kullanarvoista. He esimerkiksi tietävät, mistä löytyy apua tai tarvikkeita, jos tulee äkillinen tarve, Mäkipelto toteaa.
Tästä Pohjan Voima kerää aktiivisesti paikallisten yrittäjien yhteystietoja, jotta heihin voidaan olla heihin yhteydessä, kun heidän tarjoamilleen palveluille on tarvetta. – Yhteystiedot voi jättää meille esimerkiksi hankesivuilla, koppeloneva.fi, olevan lomakkeen kautta.
Mäkipellon kertoo, että Koppelonevan aurinkopuisto voisi hyödyntää sähkönsiirrossa lähelle suunniteltavan Suolasalmenharjun tuulipuiston sähköasemaa tai Jylkkä-Alajärvi-linjaa. Niiden aikataulut vaikuttavat siksi myös Koppelonevan aikatauluun.
Jos rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2026, sähköntuotanto voisi alkaa Koppelonevalla kesällä 2027.
Aurinkopuiston ensimmäinen elinkaari kestää käytännössä 30 vuotta, koska tämänhetkisten aurinkopaneelien tuotantotakuu on 30 vuotta. – Sen jälkeen on yleensä järkevää uusia paneelit, koska alueella on muuten valmis infrastruktuuri: liitynnät, kaapeloinnit ja tiestö. Kaapelointien elinikä on 50 vuotta. Invertterit uusitaan noin 15 vuoden välein.
Aurinkopuistot tarvitsevat huoltoa, mutta eivät kovin paljoa. Kytkimet ja invertterit huolletaan säännöllisesti, minkä lisäksi järjestelmälle tehdään vuosittain käyttötestit.
Kesällä kasvillisuutta niitetään tarpeen mukaan, jotta se ei varjosta paneeleja. Talvella tiestö aurataan ja pidetään muutenkin kunnossa.
Aurinkopuisto häiritsee harvoin ketään
Toiminnassa olevan aurinkopuiston alue on turvallisuussyistä suljettu ulkopuolisilta. Lähistöllä voi entiseen tapaan vapaasti liikkua tai marjastaa.
Mäkipelto kertoo, että paikallisilta ei ole toistaiseksi vielä saatu palautetta Koppelonevan aurinkopuistoon liittyen. – Odotamme, että suunnittelutarveratkaisun yhteydessä saamme naapureiden palautteen.
Aurinkopuistot herättävät yleensä selvästi vähemmän tunteita ja keskustelua kuin tuulipuistot. – Se on ymmärrettävää, koska aurinkopaneelit eivät erotu maisemasta samalla tavalla kuin tuulivoimalat eikä niistä tule mitään ääntä.
– Aurinkovoima on siitä harvinainen energiantuotantomuoto, että siinä mikään osa ei liiku eikä ääntä kuulu. Siksi se harvemmin häiritsee ketään.
Tuula Jokiaho
