Soini-seura ry juhli 40-vuotista taivaltaan Kuninkaantuvalla. Juhlassa Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo toi Kotiseutuliiton terveiset juhlivalle Soini-seuralle toi esille Kotiseututyön merkityksen muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lisäksi hän kertoi erilaisista toimintamalleista, joilla saataisiin uusia kotiseututyöstä kiinnostuneita mukaan toimintaan.
Ylitalo piti lisäksi esitelmän ”Rakkaudesta kotiseutuun – kotiseututyö paikallisuuden voimavarana” huumorilla höystettynä.
Tervehdyssanat juhlaan lausui Soini-seura ry:n Lasse Autio. – Juhlimme tänään Soini-seuran 40-vuotisjuhlia, mutta seuran historia alkaa kuitenkin jo vuodesta 1957. Sikäli hassua, että harvoinpa juhlitaan ensin 50-vuotisjuhlia ja myöhemmin 40-vuotisjuhlia.
– Tämä selittyy sillä, että Soini-seura perustettiin virallisesti ensimmäisen kerran 5.9.1958, jolloin perustajäseniä olivat kauppias Erkki Herttuala, pankinjohtaja Rauha Antila, kauppias Eino Kulmala, autoilija Juho Haavisto ja maanviljelijä Matti Vakkuri.
Toiminta alkoi vilkkaana ja tuolloin 1957–1958 Soini-seuran ansiosta siirrettiin vanha viljamakasiini nykyiselle paikalleen entiselle nuorisoseura Rientolan tontille.
Tämä oli seuralle erittäin raskas urakka ja hommasta selvittiin vain kunnan avustuksella.
Toimintaa oli muutaman vuoden ja jo tuolloin yhteistyökumppanina oli Järviseutu-seura.
– Tuo sotien jälkeinen aika oli ainakin Etelä-Pohjanmaalla useiden kotiseutuyhdistysten perustamisaikaa, Autio kertoi. – En osaa tarkemmin sanoa, miksi toiminta hiipui 1960-luvulle tullessa. Seura jouduttiin perustamaan uudestaan 4.5.1984, jolloin perustamisasiakirjan allekirjoittivat Terho Hietaniemi, Yrjö Huttunen ja Helena Liimatainen.
Vuosi 1984 on merkittävä myös siksi, että tuosta vuodesta lähtien Soini-seuran toiminta on jatkunut hyvinkin vilkkaana ja monipuolisena jokainen vuosi.
Seuralla on tähän mennessä ollut kolme kiinteätä toimipaikkaa. Seura oli vahvasti mukana kirkonkylän entisen kansakoulun saneerauksessa monipuoliseksi kulttuuritaloksi. Talo valmistui 1999 ja seuralla oli kesäisin varsin suuria ja näyttäviä näyttelyjä eri aloilta.
– Valitettavaa oli, kun kunta otti talon päiväkotikäyttöön ja jouduimme evakkoon epäkäytännöllisiin tiloihin teollisuustielle. Vuosien 2012–2017 jälkeen saimme kunnalta kutsun neuvotteluihin, jossa käsiteltiin tämän paikan, eli kunnantalo II:n kohtaloa.
Talo oli ollut jo jonkin aikaa käyttämättömänä sisäilmaongelmien vuoksi.
– Teimme kaupat kunnan kanssa sillä ehdolla, että saamme ELY-keskukselta rahoituksen talon saneeraamiseksi. Myönteinen päätös tuli ja töihin päästiin vuoden 2018 alusta. Ahkeran talkootoiminnan avulla pääsimme muuttamaan tiloihin kesäkuussa 2019.
Talo nimettiin Kuninkaantuvaksi yleisökilpailun avulla ja toiminta talossa on ollut ja on aktiivista varsinkin näyttelyjen kautta. – Historiaamme mahtuu valtavasti monenlaista kotiseututyötä. Tärkeänä pidämme kotiseutukirjallisuuden julkaisemista ja kotiseutuarkiston ylläpitoa.
– Kotiseutuyhdistysten työ on todella tärkeää ja merkittävää varsinkin muuttuvassa kaupallisessa yhteiskunnassa.
Lopuksi Autio kiinnitti huomiota siihen, että lähes kaikissa kotiseututyötä tekevissä yhdistyksissä osallistuvien henkilöiden keski-ikä on korkea. – Avainkysymys on, vaikka se tuntuukin jo fraasilta, kuinka saada nuoremmat ja uudet sukupolvet jatkamaan tärkeää kotiseututyötä?
Musiikkia juhlassa esitti Jarkko Järvenpää.
Ansioituneita muistettiin
Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkkejä saivat vastaanottaa seuraavat henkilöt.
Pronssien ansiomerkin saivat Maija-Liisa Keisala, Kerttu Luoma, Vesa Löytömäki, Jussi Paarvala, Taisto Raitamäki, Jorma Turpela ja Taisto Åkerman.
Hopeisen ansiomerkin saivat Tauno Alkula, Leena Autio, Yrjö Huttunen, Marja-Liisa Kaasinen, Anne Luodeslampi, Aarre Löytömäki ja Laura Tuomela.
Tuula Jokiaho
